NAVITAS NEWS 1/2018 19 Navitas 1 -talo otettiin käyttöön vuonna 2002 ja vuonna 2009 se sai rinnalleen Navitas 2 -talon. Tänä päivänä Navitakset muodostavat vireän ja modernin keskittymän, jota hyödyntävät sekä taloissa vakituisesti työskentelevät että koulutuksia, kokouksia sekä tilaisuuksia järjestävät vierailijat. • Teksti: Marianne Lindroth. kuvat: Jokke Jantunen & Marianne Lindroth P Ei Moderni työskentelykeskittymä kaupungin sydämessä – Olemme käyttäneet täällä monenlaisia kokoustiloja tarpeidemme mukaan. Esimerkiksi Majakka-kokoustilaa sekä ravintolan vieressä olevia Kajuutta-tiloja tulee käytettyä kokoustamiseen. Räisäsen kokousvieraina käy myös ulkopaikkakuntalaisia ja he ovat tykästyneet erityisesti yläkerran kokoustilan ja saunakabinetin yhdistelmään, eli Amiraali 1 -tilaan. – Yläkerran saunatiloissa olemme esimerkiksi viettäneet rennompia tilaisuuksia syöden ja istuen iltaa. Tilojen avaruus ja monikäyttöisyys ovat Räisäsen mielestä valttikortteja vertailussa muihin Pohjois-Savon kokoustiloihin. Myös sijainti saa kiitosta. – Me olemme paitsi kokoustaneet, myös tehneet Navitaksella erilaisia kuvausjuttuja sekä haastatteluja. Tilat pärjäävät myös valtakunnallisen tason vertailussa hyvin. Sijanti Päiviönsaarella on hyvä, sillä tänne pääsee autolla näppärästi, jos tulee kauempaa. Mikäli taas käyttää julkisia, on matkakeskus ihan kävelymatkan päässä. Ja sitä paitsi aika harvan kokoustilan eteen pääsee vaikka veneellä, Räisänen lisää. Toimistoassistentti Sari Ronkainen aloitti työskentelyn Navitaksen aulapalveluissa helmikuussa. Työssään hän auttaa sekä talon vuokralaisia että vierailevia asiakkaita kokousjärjestelyissä. – Huomasin heti aloittaessani työskentelyni täällä, että Navitaksella vallitsee todella hyvä kulttuuri. Eikä siis pelkästään yksittäisissä yrityksissä, vaan kaikkien täällä työskentelevien ja vierailijoiden kesken. Mielestäni on rikkaus, että täällä on niin paljon erilaisia toimijoita saman katon alla. Upeista maisemista inspiraatiota työskentelyyn Ronkainen on saanut talossa vierailleilta kokous- ja koulutusasiakkailta kiittävää palautetta. – Maisemiamme on ihailtu kovasti, sillä aika harvassa paikassa on saatavilla kokoustiloja upeilla järvimaisemilla aivan kaupungin keskustassa. Meiltä löytää saa saman katon alta kaikki kokouspalvelut, kuten hyvät verkkoneuvottelumahdollisuudet sekä tarjoilut. Asiakkaan ei siis tarvitse huolehtia teknisistä ratkaisuista, ruokailuista tai kahvituksista, vaan hän voi keskittyä omaan tekemiseensä. Kokoukseen vaikka veneellä Elcoline Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kokoustaa Navitaksella keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Lentoaseman tulevaisuus selvityksessä Finavia poisti Varkauden lentoaseman verkostostaan vuonna 2016. Mahdollisuutta lentojen jatkumiselle ei ole kuitenkaan haudattu, vaan vaihtoehtoisia toimintamalleja selvitellään. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä vuonna 2017 todettiin, että julkisen liikenteen matkaketjut Varkaudesta Helsinkiin eivät ole liikematkustajien näkökulmasta toimivia. – Selvityksessä todettiin, että paras kaukoliikenteen palvelutaso syntyisi, jos Varkauden lentoasemalta olisi varhainen aamulento Helsinkiin ja illalla myöhäinen yölento Helsingistä. Kuopiossa on toki lentoasema, mutta sinne pääseminen vaatii henkilöauton käyttöä ja ajallisesti hyöty on melko pieni verrattuna siihen, että ajaisi suoraan pääkaupunkiseudulle, toteaa Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen. Laitinen, luottamusmiehet Kari Rajamäki ja Matti Semi sekä kuntajohtajat Hannu Tsupari ja Joonas Hänninen ovat keskustelleet lentokentän tulevaisuudesta muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilän, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin sekä Finavian toimitusjohtajana toimineen Kari Savolaisen kanssa. – Keskusteluiden pohjalta olemme päättäneet aloittaa selvityksen vaihtoehdoista lentojen uudelleenkäynnistämiseksi. Kaikki tekniikkahan kentältä on viety pois, joten nyt pitää selvittää mitä kautta tekniset ratkaisut saataisiin järjestettyä, mitä kentän ylläpitäminen maksaisi, ja onnistuisiko säätiöittäminen Lappeenrannan lentoaseman malliin. Lentokenttäselvitystä varten on haettu Pohjois-Savon liiton tukea. - Kentän merkitys kansainväliselle teollisuudelle on suuri, ja myös alueemme vetovoimaisuuden kannalta saavutettavuus on merkittävä asia. Asiakkaiden, yhteistyökumppanien sekä alueellemme sijoittumisesta kiinnostuneiden tulee päästä tänne sujuvasti. Toki selvitämme myös muita vaihtoehtoja saavutettavuuden parantamiseksi, mikäli lentoaseman uudelleenkäynnistäminen ei onnistu. • Teksti: Marianne Lindroth
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==