8 NYT ON SANKARITEKOJEN AIKA – SAVON ILMASTOTYÖ VAUHDILLA KÄYNTIIN POHJOIS-SAVOSSA HILJATTAIN KÄYNNISTYNEET HANKKEET TÄHTÄÄVÄT KUNTIEN JA KOKO MAAKUNNAN ILMASTOTYÖN VAUHDITTAMISEEN. KUNTIEN PÄÄTTÄJIÄ, KUNTALAISIA, YHTEISÖJÄ JA YRITYKSIÄ HAASTETAAN NYT YHTEISIIN ILMASTOTEKOIHIN. Maakunnan tasolla ilmastotyö on lähtenyt määrätietoisesti käyntiin Hiilineutraali maakunta (HIMA) -hankkeen myötä. Hankkeen avulla laaditaan Pohjois-Savon ilmastotiekartta, johon määritellään maakunnan tärkeimmät tavoitteet ilmastoasioissa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon ELY-keskus ja sitä rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Samaan aikaan KESTO-hankkeessa ilmastotyötä tehdään ruohonjuuritasolla – tiiviissä yhteistyössä mukana olevien kuntien sekä seudun jätehuoltoyhtiöiden ja ympäristötoimen kanssa. Vuoden alussa käynnistyneen kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää ilmastopäästöjä. EAKR-rahoitteista hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. – Hankkeessa laaditaan ilmasto-ohjelmat Keski-Savon ja Ylä-Savon seudulle sekä Siilinjärvelle. Kunnissa sitoudutaan selkeisiin päästövähennystavoitteisiin, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Sankareita – ihan jokainen KESTO-hanke on vastikään lanseerannut tunnuslauseen ”Savon ilmastosankarit”, joka herättelee jokaista miettimään omaa rooliaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastosankareiden tekoja ja esimerkkejä päästään pian seuraamaan hankkeen verkkosivuilla www.kestosavo.fi. – Suomen valtiolla on kunnianhimoinen tavoite pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Valtion ilmastopolitiikassa kunnat toimivat merkittävinä suunnannäyttäjinä, joten haluamme luonnollisesti tuoda hankkeessa esille niiden pieniä ja hieman suurempiakin ilmastotekoja. Samalla ne toimivat innostavina esimerkkeinä myös muihin kuntiin päin. Esimerkiksi Siilinjärven kunta on viime vuosina panostanut merkittävästi aurinko- energiaan kiinteistöissään. Nyt kunta hankkii 120 paneelin aurinkovoimalan Pikku- Siilin päiväkotiin Vuorelaan. Leppäsen mukaan esimerkiksi kuntien omistamissa kiinteistöissä olisi merkittävää energiansäästöpotentiaalia. – Päästötavoitteiden toteutumisessa kuntien omistaman kiinteistökannan energiankulutuksella on keskeinen rooli. –Toisaalta kuntien ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää julkisilla hankinnoilla, joiden kilpailutuksessa huomioidaan ympäristökriteerit. Ottaen huomioon, että kuntien tekemät vuotuiset julkiset hankinnat ovat noin 11–12 miljardia euroa, voisi ilmastoystävällisillä hankinnoilla olla myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, Leppänen lisää. Savon ilmastosankaruus ei ole pelkästään kuntien mandaatti, vaan siinä on kyse kaikkien toimijoiden yhteisestä sitoutumisesta ja tekemisestä. Mukaan ilmastosankareiksi kutsutaan esimerkiksi kuntalaisia, sillä yksittäisten kuntalaisten jokapäiväiset kulutus- ja liikkumisvalinnat vaikuttavat siihen, kuinka kunnat onnistuvat ilmastotavoitteissaan. – Tärkeintä on muistaa, että meistä jokainen voi olla ilmastosankari. Suurten ja mullistavien toimien rinnalla pienetkin teot merkitsevät, ja yhdessä niistä voi syntyä jotakin suurta. Yritykset alueen ilmastosankareina Pohjois-Savossa on jo vakuuttava määrä kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, jotka ovat toimialansa edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Leppäsen mukaan lisää yritystoimintaa kaivattaisiin erityisesti kiertotalouden saralle. – Riikinnevan alue on tunnistettu yhdenlaisen kiertotalousliiketoiminnan ytimenä, ja ajatuksia alueen paremmasta hyödyntämisestä on olemassa. Kiertotalousliiketoiminta olisi suuri kasvun mahdollistaja myös Keski-Savon alueen yrityksille, hän pohtii. Pienten yritystenkin ympäristöteot ovat merkitseviä, ja useassa alueen yrityksessä on jo käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Myös Navitas kiinteistöjä hallinnoiva Varkauden Taitotalo Oy on hakemassa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän sertifiointia kesän aikana. – Monessa yrityksessä ympäristöasiat ovat jo hyvällä mallilla, mutta vielä löytyy joitakin yrityksiä, joissa näitä ei ole huomioitu riittävällä vakavuudella. Suuret kansainväliset yritykset käyttävät ISO 14 001 -standardia ja edellyttävät ympäristövastuullisuutta myös alihankkijaverkostoltaan, joten ympäristövaikutusten huomioiminen alkaa olla elinehto kaikenkokoisille yrityksille, Leppänen toteaa. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==