11 TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KIERTOTALOUDELLA KASVUA KESKI-SAVOON Keväällä käynnistynyttä työtä on tekemässä joukko alueen toimijoita yhdessä EAKR-rahoitteisen KESTO-ilmastohankkeen kanssa. Riikinnevan alue tunnetaan jo vahvana kiertotalousalueena, jonne saapuu huomattavia materiaalivirtoja itäisestä Suomesta. Nyt alueesta on tarkoitus luoda ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa nykyiset toimijat ja uudet sijoittujat kehittävät yhdessä uutta kiertotalousliiketoimintaa alueen materiaalivirroista ja resursseista. Leppävirran kunnan ja Varkauden kaupungin elinkeinoyksiköt ovat tunnistaneet kiertotalouden yhdeksi tulevaisuuden toimialaksi, jolle lähdetään yhteistyön voimin hakemaan kasvua ja kehitystä. Leppävirran kunta on jo laittanut vireille asemakaavoitustyön, jonka tarkoituksena on tuoda uusia teollisia tontteja nykyisen Riikinnevan jäteaseman välittömään läheisyyteen. – Leppävirran kunta on valmis markkinoimaan aluetta ja sen yritystontteja kaavoituksen valmistuttua, toteaa Leppävirran kunnan elinkeinoasiamies Antti Tulila. Alueella jo toimivat kiertotalouden veturiyritykset Keski-Savon Jätehuolto Llky, Riikinvoima Oy sekä Varkauden Aluelämpö Oy ovat aktiivisesti mukana alueen kehittämistyössä. Nykyisten naapureiksi kaivataan kiertotalouden toimijoita, jotka voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Riikinnevan alueen ehdottomana etuna on lämpöenergia, joka tulee suoraan Riikinvoima Oy:ltä. Lämmön omistaa Varkauden Aluelämpö Oy, joka on kiinnostunut etsimään ratkaisuja ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Keski-Savon Jätehuolto puolestaan kartoittaa mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita, joiden avulla alueen jäte- ja sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää entistäkin tehokkaammin. Kiertotalousliiketoiminta kiinnostaa potentiaalisia sijoittujia Yhteisen kehittämistyön tuloksena alueelle on jo valmistunut kehittämissuunnitelma, jonka on laatinut Afry Finland Oy KESTO-hankkeen toimeksiannosta. Sen yhteydessä tunnusteltiin yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostusta kiertotalousliiketoimintaan ja yhteistyöhön Riikinnevan alueella. Tulosten perusteella alueelle olisi jo halukkaita tulijoita. – Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli kiinnostunut toimimaan Riikinnevan kiertotalousalueella. Sijoittumisen kannalta erityisen tärkeinä pidettiin hyvää sijaintia Keski-Savon solmukohdassa, innovoivaa toimintaympäristöä sekä alueellista yhteistyöverkostoa. Alueen kiinnostavuudessa suurta merkitystä oli myös ympäristöluvalla, kaavalla ja infrastruktuurilla, kertoo KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. – Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin erityisesti palveluiden, koneiden ja laitteiden sekä raaka-aineiden hankinnassa. LEPPÄVIRRALLA, AIVAN JOROISTEN JA VARKAUDEN RAJALLA SIJAITSEVASTA RIIKINNEVAN ALUEESTA KEHITETÄÄN PARHAILLAAN MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄÄ KIERTOTALOUDEN KESKITTYMÄÄ. INNOSTUSTA YHTEISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN LÖYTYY YLI KUNTARAJOJEN. töissämme toimivat yritykset ovat todella valveutuneita ympäristöasioissa ja heille nämä asiat alkavat olla jo itsestään selviä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä teemoja Varkauden Taitotalo Oy:n ympäristöstrategiassa. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen onkin panostettu viime vuosina ahkerasti. – Talojen pistorasioihin tulee vihreää sähköä ja valaistuksessa on askel kerrallaan siirrytty käyttämään led-lamppuja, Ihalainen kertoo. Pihalta löytyy sähköautojen latauspisteiden lisäksi myös Suomen ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva ePyöräkatos, Ihalainen luettelee. Yrityksellä on kiinteistöissään käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä, jonka avulla myös energiankulutusta ja -säästöä voidaan seurata ja mitata suunnitelmallisesti. – Vuokralaiset tarvitsevat meiltä sähkön, veden ja jätteiden osalta kulutustietojaan raportoidakseen ne eteenpäin, Ihalainen kertoo. Varkauden Taitotalo Oy:lle kesällä 2020 myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti on ensinnäkin kiitos jo tehdystä uskottavasta ympäristötyöstä, mutta myös velvoite jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. – Meidän tulee jatkossakin tehdä ekologisia investointeja, jotta olemme sertifikaatin arvoisia. Onneksi tähän työhön löytyy apua läheltä. Keski-Savossa on alan huippuosaamista ja nytkin paneelit saatiin katolle paikallisten toimijoiden avulla, Ihalainen kiittelee. Energiatehokkuuden lisäksi Navitaksessa on viime aikoina panostettu paljon jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä vähähiilistä liikkumista edistäviin toimiin. Viimeisimpänä vuokralaisten käyttöön hankittiin yhteinen sähköpolkupyörä. – Kaiken tämän tarkoituksena on kannustaa pohtimaan omien valintojen vaikutuksia paitsi työpaikalla, myös kotona. Yhteistä maapalloa tässä yritetään säilyttää meille ja sukupolville eteenpäin, Ihalainen kiteyttää. Navitaksen 432 aurinkopaneelia tuottavat vuodessa sähköä noin kymmenen omakotitalon sähkönkulutuksen verran. RIIKINNEVAN ALUEEN EHDOTTOMANA ETUNA ON LÄMPÖENERGIA, JOKA TULEE SUORAAN RIIKINVOIMA OY:LTÄ.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==