19 LÄHIRUOASTA POTKUA ALUETALOUTEEN TEKSTI JA KUVA: TIINA RAJAMÄKI KOKO KESKI-SAVON ALUE HYÖTYY, KUN AMMATTIKEITTIÖSSÄ JA KULUTTAJAN LAUTASELLA ON PAIKALLISTA LÄHI- JA LUOMUTUOTANTOA. LÄHIRUOAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET HERÄTTIVÄT KESKUSTELUA LÄHIRUOKATREFFEILLÄ ELOKUUSSA. Joukko tuottajia, alan asiantuntijoita, vaikuttajia ja muita lähiruoasta kiinnostuneita kokoontui elokuun alkupuolella lähiruokatreffeille Varkauteen. Tapahtuma oli samalla noin vuoden ikäisen Evästä! – Ruokaketjun uudet toimintamallit -hankkeen päätöstilaisuus. Syksyllä 2020 käynnistyneelle hankkeelle myönnettiin Euroopan aluekehitysrahoitusta Pohjois-Savon liiton ylimääräisen koronahaun yhteydessä. Hankkeen aikana kartoitettiin uusia liiketoiminta- ja palvelukonsepteja, joilla voitaisiin vahvistaa Keski-Savon alueen ruokaturvaa ja aluetaloutta erityisesti mahdollisten tulevien poikkeustilanteiden varalle. – Hieman korona muutti alkuperäisiä suunnitelmia. Paljon jäi tapahtumia ja retkiä toteutumatta, mutta yhtä paljon keksittiin uutta toimintaa tilalle, hankkeen projektipäällikkö Armi Nissinen kuvaili kulunutta vuotta päätöstilaisuudessa. – Hankkeessa muun muassa käynnisteltiin kokeilua kumppanuusmaataloudesta sekä pohdittiin tuottajien yhteisessä järvikalapöydässä, miten omien järvien antimia voitaisiin jatkojalostaa. Keskeisenä teemana hankkeen toiminnassa pysyi lähiruoka – ja kysymys siitä, kuinka lähellä tuotettu ruoka saataisiin entistäkin suurempaan rooliin ammattikeittiöiden arjessa ja kuluttajien ruokailutottumuksissa. Korulauseista käytäntöön Evästä-hankkeen hankekunnat, Joroinen ja Varkaus, ovat ilmasto-ohjelmilla sitoutuneet edistämään lähiruoan käyttöä. Ruoantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset ovatkin nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi ilmastokeskustelussa. Suomen luonnonvarakeskuksen mukaan ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Ainoastaan asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. Ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa ympäristövastuullisilla raaka-ainevalinnoilla, kuten suosimalla paikallista. – Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät lautaselle valittujen raaka-aineiden alkutuotannossa, joten raaka-aineiden tuotantotapoihin tulee kiinnittää huomiota, Anu Arolaakso painotti omassa asiantuntijapuheenvuorossaan. Arolaakso toimii projektipäällikkönä Savon koulutuskuntayhtymän alaisessa EkoCentriassa. Työssään hän tukee ruokapalvelutoimijoita kohti vastuullisempaa toimintaa. Suomessa on Arolaakson mukaan pieneksi maaksi paljon eri tavalla toimivia ammattikeittiöitä. Päivittäin valmistettavien annosten määrä on myös paikallisesti merkittävä. Esimerkiksi Varkaudessa kunnan ruokapalveluissa valmistetaan yhdessä vuorokaudessa noin 5000 ateriaa. – Kun aterioiden valmistusmäärä on suuri, tarvitaan raaka-aineitakin paljon. Arolaakso muistutti, että Pohjois-Savo on kansallisesti ja kansainvälisesti vahva ruokamaakunta, jossa on monipuolista alkutuotantoa. Hän oikoi iltapäivän aikana lähiruoan käyttöön liittyviä ennakkoluuloja ja peräänkuulutti kuntapäättäjien vastuuta. – On päättäjistä kiinni, millaista ruokaa ja kuinka paljon paikallista tuotantoa ja luomua kunnan ruokapalveluissa halutaan käyttää. Usein jäädään tuijottamaan rahaa, mutta on lukuisia esimerkkejä, kuinka kustannustehokkaasti lähellä tuotettuja tuotteita voidaan käyttää ilman, että hankintakustannukset nousevat. Tarvitaan vain uudenlaista ajattelua, menetelmiä ja toimintatapoja. – Esimerkiksi ruokalistoja voidaan lähteä suunnittelemaan niistä raaka-aineista, joita läheltä saa. Arolaakso kiittelee Varkauden kaupungin paikallishankkijaa, joka erilaisia hankinta- ja kilpailutusmenetelmiä käyttämällä mahdollistaa jo sen, että myös paikalliset toimittajat voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Pienyrittäjiä hän kannustaa osallistumaan rohkeasti vuoropuhelutilaisuuksiin kilpailutusten valmistelun yhteydessä. – Niissä voi jo päästä tekemään tuotekehitystä yhdessä tilaajan kanssa. Lähiruoka tukee oman alueen taloutta Arolaakso herätteli puheenvuorossaan miettimään myös lähiruoan vaikutuksia alueen talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Pienilläkin teoilla on merkitystä: – Kaikella, mikä jää tälle alueelle, on suuri merkitys aluetalouteen. Esimerkiksi kokonaan paikallisesti kasvatetun, teurastetun, jalostetun ja toimitetun lihapullan ostaessa sen aluetaloudellinen vaikutus on kunnallisveroina 93 senttiä. Jos pullan sen sijaan ostaa tukusta tietämättä enempää sen alkuperästä, siitä todennäköisesti jää alueelle nolla euroa. Lähiruokatreffeillä uppouduttiin lähiruoan merkitykseen ja paikallisiin mahdollisuuksiin asiantuntijapuheenvuorojen merkeissä. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen (vas.) esittelee akkukäyttöistä marjapoimuria. Vierellä Evästä-hankkeen projektipäällikkö Armi Nissinen ja oikealla EkoCentrian projektipäällikkö Anu Arolaakso.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==