NAVITAS NEWS 22 TEKSTI: PASI AHTIAINEN & TIINA RAJAMÄKI Keski-Savon alue muodostaa liki 20 000 työpaikan ja noin 700 miljoonan euron vientikeskuksen. Alueella toimii raskaimman sarjan kansainvälisiä yritysjättiläisiä sekä laaja alihankintaverkosto. Viime vuosina yritykset ovat investoineet Keski-Savoon lähes 400 miljoonaa euroa. Syksyllä 2020 Keski-Savon kunnat, Varkauden ja Pieksämäen kauppakamariosastot sekä Navitas Yrityspalvelut käärivät hihat alueen osaamisen ja elinvoiman kehittämiseksi. Käynnistyi kansallisesti ainutlaatuinen selvitystyö, jonka tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista Keski-Savon kansainvälinen vientikeskus tarvitsee menestyäkseen myös tulevaisuudessa. Kilpailutuksen perusteella selvityksen toteuttajaksi valittiin Talentree Oy. Alue elää valmistavasta teollisuudesta Osaamisselvitykseen kutsuttiin yhteensä 75 merkittävintä työnantajaa eri puolilta Keski-Savoa, joista 66 vastasi haasteeseen. Haastateltavat tulivat eri toimialoilta ja mukana oli myös kunta- ja kaupunkiorganisaatioita. Hyppy huippuosaajien kohtauspaikaksi -niminen selvitys julkaistiin maaliskuussa 2021. Varkauden kauppakamariosaston puheenjohtaja Tommi Taskisen mukaan lähes 90 prosentin vastausprosentti kertoo jo paljon asian painoarvosta. – Työnantajat tiedostavat, että nyt on aika toimia yhdessä, jotta alueen elinkeinoelämän edellytykset voidaan turvata kovan kansainvälisen kilpailun sekä kansallisen aluekehityskilpailun ristiaallokossa, Taskinen toteaa. Selvityksen tulosten perusteella alueen syömähammas on valmistava teollisuus. Selvitykseen osallistuneista työnantajista lähes puolet toimii valmistavan teollisuuden palveluksessa. – Teollisuuden toimijat ovat riippuvaisia toisistaan. Isot kansainväliset yritykset toimivat väylänä globaaleille markkinoille ja vievät siinä samalla myös keskisuurten sekä pienten yritysten osaamista ulkomaille, Taskinen kertoo. Tyypillisin selvitykseen osallistunut yritys oli pk-yritys, joka työllistää 20–50 henkilöä ja jonka liikevaihto on noin 2–5 miljoonaa euroa. – Koosta riippumatta vaatimukset ovat kaikille vientikeskuksen toimijoille samat. On pärjättävä sekä hinnalla että laadulla kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Mitä korkeampi jalostusarvo, sen parempi, Taskinen painottaa. – Keski-Savo lienee eräs vähiten tunnetuimmista vientikeskuksista Suomessa. Alueen toimijoilla on peiliin katsomisen paikka, sillä Keski-Savosta voivat kertoa vain alueen työnantajat ja asukkaat. Alueemme kaipaa kotiseutuylpeyttä ja sen tunnustamista maailmalle. Osaamisselvityksen perusteella talous-, informaatio- automaatio-, metalli- ja energiaosaajien tarve tulee kasvamaan Keski-Savossa vuoteen 2028 mennessä. Selvitys ei suoraan osoita kaupunki- ja kuntaorganisaatioiden kasvavaa osaajatarvetta lähivuosina tapahtuvan eläköitymisen seurauksena, mutta näkökulma on Taskisen mukaan pidettävä kirkkaasti mielessä tulevaisuuden koulutustarpeita pohdittaessa. Oppilaitosyhteistyö tarvitsee kehittämistä Selvitykseen vastanneista työnantajista 76 prosenttia hyödyntää jollain tasolla oppilaitosyhteistyötä, mutta yhteistyösuhteissa ja niiden toteutustavoissa on yksilöllisiä eroja. Selvityksen mukaan työnantajat näkevät oppilaitostyössä paljon kehittämisen varaa. Yli puolet työnantajista kaipaa oppilaitoksilta aktiivisempaa otetta tulevaisuuden osaamista tukevien koulutusohjelmien kehitystyössä. – Esimerkiksi jatkuva ja systemaattinen yhteinen tiedonvaihto sekä parempi tuntemus oppilaitosten opetusohjelmista ja työelämän vaatimuksista koettiin toimiviksi keinoiksi parantaa yhteistyötä, Taskinen avaa. Investointi- ja uramahdollisuudet paremmin esille Myös Keski-Savon markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä on selvityksen mukaan paljon parannettavaa. Peräti 82 prosenttia työnantajista koki, ettei alueen mielikuva houkuttele uusien osaajien tuloa. – Keski-Savo tarjoaa kansainvälisiä uramahdollisuuksia ja elämisen helppoutta keskellä Suomen suurinta järvialuetta, mutta tätä viestiä ei ole kyetty tuomaan tarpeeksi esille, Taskinen pohtii. – Valtion taholta voi olla vaikea tunnistaa alueen erityislaatuisuutta. Alueen suuryritykset ovat globaaleja pörssiyrityksiä ja alueella on rajoitetusti kasvollista omistajuutta, mikä myös osaltaan voi heikentää kansallista medianäkyvyyttä ja tunnettuutta. Vientikeskuksia tulee vaalia Taskisen mukaan uusien investointien saaminen Suomeen on elintärkeää, mutta samalla on myös vahvistettava olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. – Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että valtio on kiinnostunut teollisuuskaupungeista vasta, kun teollisuuslaitoksen sulkemispäätös on ollut julkisuudessa. – Myös valtiolta tarvitaan investointeja Keski-Savoon, kuten kansainväliset suuryrityksetkin ovat tehneet. Osaamisen kehittäminen ja alueen mielikuvan vahvistaminen edellyttävät, että alueen kunnat ja kaupungit tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja edunvalvontaa yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa. Koulutuksen kehittäminen vastaamaan Keski-Savon työnantajien erityistarpeita on kansallinen kysymys, Taskinen kiteyttää. KESKI-SAVON KEHITYS ON KANSALLINEN KYSYMYS KAUPPAKAMARIN, KESKI-SAVON KUNTIEN JA NAVITAS YRITYSPALVELUIDEN OSAAMISSELVITYKSESSÄ KÄY ILMI, ETTÄ KOULUTUKSEN TULISI VASTATA PAREMMIN YRITYSTEN TARPEISIIN. OPPILAITOSYHTEISTYÖN LISÄKSI ALUEEN MIELIKUVA KAIPAA KIRKASTAMISTA.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==