9 Ilmastoyhteistyötä tarvitaan Laura Leppänen muistuttaa, etteivät ilmasto-ohjelmat sinällään tarjoa jäljiteltävää ratkaisua sille, miten Keski-Savon seutu onnistuu nollaamaan päästönsä vuoteen 2035 mennessä. Se resepti, millä päästövähennystavoitteet käytännössä saavutetaan, on kiinni myös tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehityksestä. – Merkittävä osa vähähiilisistä ja resurssitehokkaista innovaatioista syntyy yrityksissä. Ilman tiivistä elinkeinoelämän yhteistyötä ilmastotavoitteita on vaikea, ellei mahdoton saavuttaa, Leppänen toteaa. – Vuonna 2019 Suomen kaikkien kuntien yhteenlasketut päästöt olivat 35 500 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tästä Pohjois-Savon osuus oli noin 5,5 prosenttia. Keski-Savon tai yksittäisen kunnan päästöt saattavat vaikuttaa pieneltä koko Suomen mittakaavassa, mutta kaikilla päästövähennyksillä on merkitystä, sanoo seudullista ilmastotyötä koordinoineen KESTO-hankkeen projektipäällikkö ja kiertotalousasiantuntija Laura Leppänen. Ilmastotyöhön lähdetään lupaavista asemista – Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Leppävirta on metsämaan nielujen ansiosta jo hiilineutraali, Pieksämäki ja Joroinen seuraavat pian perässä. Nyt valmistunut ilmasto-ohjelma ylittää kuntarajat ja kertoo seudun yhteisestä sitoutumisesta kunnianhimoisiin toimiin, Leppänen taustoittaa. Keski-Savon seudun ilmasto-ohjelman taustalla vaikuttavat Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelmat. Niiden mukaan päästöt Keski-Savossa ovat laskeneet vuoteen 2018 noin 25 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Suurin osa seudun päästöistä syntyy lämmityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja sähkönkulutuksesta. Niissä piilee myös suurin päästövähennyspotentiaali. – Näitä päästöjä voidaan vähentää muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa, matkaketjuja kehittämällä sekä edistämällä kiertotaloustoimintaa. Keski-Savossa potentiaalia on erityisesti energiateknologiateollisuudessa, joka vie ulkomaille tuotteita noin 500 miljoonan euron edestä. Näillä tuotteilla on merkitystä myös maailman päästökehityksessä, Leppänen sanoo. Seudullista ilmasto-ohjelmaa leikkaavat neljä teemaa, jotka ovat elinvoima, kuntatalous, osallisuus ja viestintä. – Ilmastoasiat kytketään kuntatalouteen ja elinvoimaan kuntastrategioilla. Osallisuudella ja kuntaviestinnällä puolestaan on ratkaiseva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, Leppänen taustoittaa. Savolaisessa ilmastotyössä on edetty vauhdikkaasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tärkeitä etappeja on seudullisen työn lisäksi saavutettu myös koko maakunnan tasolla. Pohjois-Savo sai toukokuussa 2021 oman ilmastotiekartan ja sitoutui tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035. Samaan aikaan Keski-Savon kanssa ilmasto-ohjelmia on hankevetoisesti laadittu myös Ylä-Savoon ja Siilinjärvelle. Keski-Savon osalta ilmastotyötä edistetään ja seurataan jatkossa ilmastotyöryhmän voimin, joka muodostuu seudullisen elinvoimaryhmän jäsenistä. Katse tulevaisuuteen Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus valmistelivat ilmasto-ohjelmia KESTO-hankkeen vetämänä. Vuoden 2021 loppuun päättyvää hanketta rahoitetaan kuntien ja muiden tahojen lisäksi EU:n aluekehitysrahastosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. Ajatus Varkauden ja lähikuntien yhteisestä ilmasto-ohjelmasta lähti alun perin liikkeelle Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin aloitteesta. Ilmastotyö alkoi keväällä 2020 ja saavutti huippunsa touko-kesäkuussa 2021, jolloin kunnat sitoutuivat ilmasto-ohjelmiin valtuustojen päätöksillä. – Loppupuristus tehtiin kuntavaalien alla. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien kanssa käytiin koko ajan hyvää keskustelua ilmasto-ohjelmien työn eri vaiheissa, ja hankeasiantuntijat pääsivät osallistumaan lautakuntien ja valtuustojen kokouksiin, Leppänen sanoo ja jatkaa: – Ilmasto-ohjelma sellaisenaan on vain paperi. Se tarvitsee rinnalleen ilmastoviisaita päättäjiä, jotka oivaltavat tämänkaltaisen veto- ja pitovoimatyön merkityksen seudun ja oman kunnan kannalta. Nyt käynnistyy oikeastaan se suurin työ, jossa ympäristöön liittyvät toimenpiteet kytketään mukaan kuntien strategiaan ja päätöksentekoon. Päävastuu ilmastotyössä on kunnalla itsellään, mutta myös asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. – Kuntaorganisaatio aiheuttaa kunnan alueen päästöistä keskimäärin kymmenen prosenttia, ja loput päästöistä menevät puoliksi kuntalaisten ja yritysten kesken. Siksi ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, jossa kunnan roolina on olla mahdollistaja, kannustaja ja tiedon välittäjä, Leppänen sanoo. – Käytännön toimenpiteet kohdistuvat kaikilla kunnilla energiaan, tieliikenteeseen, materiaalitehokkuuteen, jätehuoltoon, ruokaan, metsiin ja hiilensidontaan. Joroisten, Leppävirran ja Pieksämäen ohjelmissa toimenpiteitä on asetettu myös maataloudelle ja Varkaudessa puolestaan teollisuudelle, Leppänen kertoo. ILMASTO-OHJELMA YLITTÄÄ KUNTARAJAT JA KERTOO SEUDUN YHTEISESTÄ SITOUTUMISESTA KUNNIANHIMOISIIN TOIMIIN Yritysyhteistyö nousee erottavaksi teemaksi varsinkin Varkauden kaupungin ilmasto-ohjelmassa, jossa painotetaan teollisten toimijoiden tukemista kohti vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä tuotantoa. Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy on mukana vauhdittamassa ilmastotyötä hanketoiminnan kautta. – Tehtävämme on lisätä yritysten tietämystä oman toiminnan vaikutuksista sekä tarjota ratkaisuja niiden arviointiin ja seurantaan. Ympäristövaikutuksia selvittämällä yrityksistä löytyy pääasiassa aina toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa myös liiketoiminnan kannattavuutta. Yrityksiin ollaan yhteydessä ja yhteistyötä tarjotaan aktiivisesti, Leppänen sanoo. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan työtä tehdään varsinkin kiertotalousosaamisen lisäämiseksi. – Tavoitteena on saada Keski-Savon alueelle uutta liiketoimintaa, tuotteita ja innovaatioita kiertotaloudesta. Seuraavina vuosina seudun yhteisenä isona ponnistuksena tulee olemaan Riikinnevan kiertotalousalueen kehittäminen, Laitinen sanoo. KESKI-SAVON SEUDUN JA KUNTIEN ILMASTO-OHJELMAT VERKOSSA: www.kestosavo.fi/materiaalit
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==