VARKAUDEN SEUDUN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISYHTIÖN SIDOSRYHMÄJULKAISU 2024 Varkauden alueella virtaa uusiutuvaa energiaa
JULKAISIJA: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Tiina Rajamäki TOIMITUSKUNTA: Sanna Hietalahti-Husu, Mirjam Ihalainen, Jouko Laitinen, Kirsi Mutka-Paintola, Katja Niiranen TOIMITTAJAT: Pauliina Hietalahti, Eero Kiukas, Laura Leppänen, Miitta Murtoperä, Pia Nevalainen, Tiina Rajamäki, Jarmo Seppälä KANSI: Eero Kiukas, Tiina Rajamäki, Sari Ronkainen, Miitta Murtoperä ja Jouko Laitinen Varkauden Kämärillä. KUVA: Markus Varneslahti TAITTO: Visuaalinen viestintä ORAWA PAINATUS: Grano Oy TÄSSÄNUMEROSSA 3 Varkauden alueella virtaa uusiutuvaa energiaa 6 Töissä kuin kotona 8 Vuokrattavilla rakennuksilla kysyntää, Parmaco laajentaa Varkauteen 10 Vinkit ympäristövastuullisuustyön aloittamiseen 11 Mitä kuuluu ympäristövastuullisuus työlle Keski-Savossa? 12 Kestävyys edellytyksenä Keski-Savon matkailun kansainvälistymiselle 14 Ämmäkoski avautui vaelluskaloille 16 Ilmastotavoitteista toimiin 17 Monimuotoinen työyhteisö rikastuttaa arkea Attendo Jalavassa Warkaus ihan omanlainen Warkaus ja naapurikunnat Joroinen, Leppävirta sekä Pieksämäki muodostavat ainutlaatuisen teknologiakeskittymän, jonka vahvuuksia ovat metalli-, energia- ja metsäklusterit. Keski-Savon vienti nousee miljardiin euroon ja yritysten liikevaihto lähentelee kolmea miljardia. Voimme hyvällä omallatunnolla sanoa, että olemme Itä-Suomen viennin veturi. Yhdessä tekeminen alueen yritysten välillä on ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Kuntien kesken yhteistyö ja avoimuus on kehittynyt erinomaisesti, mistä tuoreimpana esimerkkinä toimii maakuntarajan ylittävä Keski-Savon työllisyysalue, joka aloittaa toiminnan vuoden 2025 alussa. Olemme itäsuomalainen malli vihreässä siirtymässä, sillä alueellamme on käynnissä useita energiantuotantohankkeita, jotka liittyvät sekä tuuli- että aurinkovoimaan. Emme tyydy vain vihreän sähkön tuottamiseen, vaan hyödynnämme ja jatkojalostamme sitä edelleen. Samoin meiltä löytyy yrityksiä, jotka keskittyvät energian varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja muihin vihreän siirtymän osa-alueisiin. Voitte tutustua näihin yrityksiin ja niiden innovaatioihin tämän lehden artikkeleiden kautta, jotka tarjoavat kattavan kuvan niiden toiminnasta ja uusista innovaatioista. Teemme työtä Pohjois-Savon Energiaklusterin juurruttamiseksi sekä koko Pohjois-Savon Energia Masterplanin eli Pohjois-Savon energiatiekartan aikaansaamiseksi. Tämä tiekartta tarjoaa kattavan kuvan Pohjois-Savon energiantuotannon mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä uusissa tai olemassa olevissa tuotantohankkeissa. 18 Saimaa facts 19 Yritysten kanssa, yrityksiä varten 20 Itä-Suomen Energiapäivät 2024 21 EduTec kouluttaa siellä, missä tarvetta on 22 Koetehdas tukee aktiivisesti kansainvälistä akkubisnestä 23 Elcoline Group tähtää Pohjoismaiden johtavaksi toimijaksi 24 Hasinmäki vetää puoleensa edelläkävijöitä 25 Vahvat ekosysteemit 26 Central Savo 28 Yhteystiedot Varkaudella on pitkät perinteet teollisessa historiassa. Tästä hyvänä osoituksena opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt Varkauden teollista kulttuuriperintöä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) seuraavaksi saajaksi. Merkittävää tässä on se, ettei Varkaudella ole vain loistava menneisyys vaan kaupungissa on edelleen vahvaa, kehittyvää ja menestyvää kansainvälistä teollisuutta ja yrityksiä, jotka ovat alansa maailman kärkeä. Aikaisemmin Suomesta on kaksi kohdetta saanut EHL-tunnuksen, Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus sekä Kalevala – elävä eeposperintö. Alueelle on syntynyt ainutlaatuinen osaajien verkosto, jota kaupunki ja oppilaitokset ovat tukemassa, jotta niin täällä olevat kuin tänne sijoittumista harkitsevat yritykset voivat täällä toimia ja tänne sijoittua. Olemme saaneet runsaasti uusia yhteydenottoja yrityksiltä, jotka ovat olleet kiinnostuneita sijoittumaan meille hyvien yritysverkostojen ympäristöön. Tämä on innoittanut meitä reagoimaan siihen, kuinka hyvin me pystymme ottamaan yritykset vastaan sekä miten saamme turvattua osaavan työvoiman saatavuuden yrityksiin. Satsaamme kaupunkilaisten viihtyvyyteen ja muuttajien kotoutumiseen monin tavoin; yhtenä työkaluna meillä on Sujuvasti Savoon -hanke resursseineen. Olkaamme ja olkaa yhdessä toteuttamassa ihan omanlaista energistä tulevaisuutta. Jouko Laitinen toimitusjohtaja Navitas Kehitys Oy Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit
3 Varkauden alueella virtaa uusiutuvaa energiaa Varkaudessa toimii monia kansainvälisiäkin teknologiayrityksiä ja alueella on vireillä huomattavan paljon vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian hankkeita. Ajankohtaisia teknologioita ovat esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia, energian varastointi sekä hiilidioksidin talteenotto. Mahdollisuuksia selvittää, tukee ja koordinoi Pohjois-Savon Energia Masterplan -hanke ja Pohjois-Savon Energiaklusteri. Navitas Kehitys Oy:n Pohjois-Savon Energia Masterplan -hankkeessa selvitetään alueen mahdollisuuksia energiantuotannossa ja rakennettaan energiatiekartta koko Pohjois-Savoon ja Pieksämäelle. Energiatiekarttaan tulee visuaalisesti esitettynä ja koottuna nykyiset, tulevat ja potentiaaliset energiantuotantoalueet, niihin tiiviisti liittyvä energiansiirto- ja tieinfra sekä mahdolliset energiantuotantoa rajoittavat tekijät. Projektijohtaja Kasperi Vuorikari kertoo, että alueella on paljon vireillä vihreän siirtymän hankkeita. Selvityksen keskiössä ovat vihreän vedyn ympärille kehittyvät kokonaisuudet alueiden käytön kannalta. Hanke tekee yhteistyötä myös muun muassa Pohjois-Savon Energiaklusterin kanssa. – Korostetusti tulevat esille aurinko- ja tuulienergian sekä biokaasun tuotannon merkitys uusiutuvan energian tuottamisessa ja vihreään vedyntuotantoon soveltuvien alueiden tunnistaminen. Näin uusiutuvan energian investointeja pystytään kohdentamaan ja edistämään suunnitellusti hankkeen toiminta-alueella. – Keräämme kunnilta ja kaupungeilta ajantasaista dataa, jota ei vielä ole missään keskitetysti saatavilla, ja muodostamme energiahankkeista kokonaiskuvan. Tietoja saadaan liikkelle moneen suuntaan eli myös yritysten välillä, hankkeen paikkatietoinsinööri Arttu Hasu mainitsee. Projektipäällikkö Kirsi Pelkonen korostaa, että investointien alueelle saaminen vaatii paljon yhteistyötä. Hankkeessa laaditaan myös maakunnallinen uusiutuvan energian investointeihin tähtäävä markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. Hankkeen rahoitus tulee Pohjois-Savon Liiton JTF-rahoituksesta ja Pohjois-Savon kehittämisrahastosta. TEKSTI : JARMO SEPPÄLÄ • KUVAT: ANDRITZ OY, SUMITOMO SHI -FW Mallikuva ANDRITZin 100MW:n standardoidusta vihreän vedyn laitoksesta.
4 NAVITAS NEWS Energiaklusteri tukee innovaatioita Pohjois-Savon Energiaklusteri parantaa Pohjois-ja Keski-Savon ja koko itäisen Suomen energia-alalla toimivien yritysten mahdollisuuksia innovoida, hyödyntää tutkimuslaitosten palveluita, kehittää tuotteita ja siten kasvaa ja menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Energiaklusterin toimien, TKI-innovaatioryhmien, sidosryhmien sekä yhteistyöverkostojen kautta, edistetään ja tuetaan muun muassa vetytalouden, hiilidioksidin talteenoton ja uusien energiavarastointijärjestelmien innovointia. – Pohjois-Savon energiaklusteri toimii teknologia- ja energia-alan innovaatio- ja verkoistoitumisalustana. Tarjoamme mittaus-, testaus-, analysointi- ja katselmuspalveluita eli tuemme alueen yrityksiä energia-alan murroksessa ja vihreän siirtymän tavoitteissa, toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen esittelee. Verkostossa on testausympäristöjä, laboratoriotiloja ja mittauslaitteistoja uusien tuotteiden testaukseen ja tuotteiden pilotointiin. Klusteri on myös mukana rakentamassa uusia testausympäristöjä yritysten tarpeiden mukaan sekä mahdollistamassa uusien tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista. Innovoinnista ja teknologian kehittämisestä klusterissa vastaa Savonia ja osaamisen kehittämisestä Savon ammattiopisto. – Yksi toiminnan tarkoituksista on lisätä alueen kansainvälistä yritystoimintaa ja tarjota tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Laajemmassa kuvassa toimijat verkottuvat ja vahvistavat osaltaan Itä-Suomen elinvoimaisuutta. Pohjois-Savon Energiaklusteri -hankkeen päätoteuttajana on Navitas Kehitys Oy yhteistyössä osatoteuttajien Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutusyhtymän kanssa. Pohjois-Savon Energiaklusterin kehitystä rahoittaa Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta. Mukana rahoittamassa ovat myös lähialueen kunnat ja yritykset. Mukana olevia yrityksiä on noin 20. Auringosta sähköä Joroisissa Joroisiin alkaa keskittyä merkittävä määrä aurinkoenergian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Hallanvahdin Aurinkovoimala Oy:n suunnittelemalle teollisen kokoluokan aurinkosähkövoimalalle Joroisiin. Tuen suuruus on yli 17 miljoonaa euroa ja enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Aurinkosähkövoimala tuottaa noin 142 gigawattituntia sähköä vuodessa. Yhtiön omistaa suomalaistaustaisen Taaleri Energia Funds Management Oy:n hallinnoima rahasto. Voimala valmistuu kesäkuuhun 2026 mennessä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 6,6 miljoonan euron investointituen Kaskisuon Aurinkovoima Oy:lle noin 115 hehtaarin kokoisen Kaskisuon aurinko- voimalan rakentamiseen. Vapaita maa-alueita on aurinkoenergiyhtiöillekin Joroisissa edelleen tarjolla. Hallavahdin voimala kaikkine laitteistoineen on otollisella alueella. Isot siirtolinjat ovat jo kunnan alueella valmiina ja voimala voi toimittaa sähkönsä valtakunnan verkkoon Huutokosken ison sähköaseman kautta. – Kunta vastaa näiden hankkeiden luvituksesta, maankäytöstä ja maanvuokrauksesta, mutta ei investoi tai rahoita muutenkaan hankkeita, kunnanjohtaja Jaakko Kuronen esittelee. – Päin vastoin, yli 10 megawatin aurinkovoimalat hyödyttävät maksamillaan veroilla suoraan kuntia. Joroisten kunnalle Hallavahdin toteutuminen merkitsee jopa 400 000 euron vuotuisia verotuloja. Kuronen kannustaakin muita kuntia olemaan aktiivisia ja omalta osaltaan vastaamaan uusiutuvan energian hankkeisiin. Myös tuulivoimahankkeet hyödyttävät kuntia ja Joroinen suhtautuu niihinkin hankkeisiin myönteisesti. – Koko alueella voidaan myös pohtia sitä, miten elinkeinojen kehitys etenee eli tuleeko paikkakunnalle teollisuus ensin ja sitten kehitetään energiantuotantoa, vai olisiko tilanne jopa toisin päin: uusiutuvan energian tuotanto vetää puoleensa myös uutta teollisuutta? – Tässä pohjustamistyössä Pohjois-Savon Energia Masterplan selvityksineen ja kartoituksineen palvelee hyvin myös kuntia. Tuulen voimaa talteen Pieksämäellä Elinkeinojohtaja Markus Vesterinen kertoo, että Pieksämäelle on valmisteilla neljä eri tuulipuistoa. Kolme näistä on kaavoituksessa ja neljäs, rakenteilla oleva Niinimäen tuulipuisto valmistuu vuoden 2025 alkupuolella. Alueelle tulee yhteensä 22 tuulivoimalaa. Tuulipuisto luovutetaan valmistumisen jälkeen omistajilleen Helenille ja Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahastolle. OX2 vastaa tuulipuiston teknisestä ja taloudellisesta hallinnoinnista. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto on yli 400 gigawattituntia. – Luvat ja alueellinen hyväksyntä hankkeille on saatu. Vaikutus aluetalouteen on erityisesti tuulipuistojen rakentamisvaiheessa iso, mutta myöhemmin myös yhteisö- ja kiinteistövero ovat merkittäviä tuloja. Lisäksi alueen maanomistajat saavat korvauksia voimala-alueista. Pieksämäellä on myös selkeä näkemys siitä, mitä uusiutuvan energian käyttäjät voisivat olla. Alueelle houkutellaan isoja yrityksiä, ja esimerkiksi nyt kaavoitusvaiheessa olevan SSE Suomen Säätöenergia Oy:n iso biometanolin tuotantolaitoksen hanke perustuu osaltaan uusiutuvan ja riittävästi tarjolla olevan energian saatavuuteen. – Iso tuulipuisto voi houkutella jotain muuta lähelleen, kuten esimerkiksi vetytuotantoa, energian varastointia tai akkutehtaan. – Pohjois-Savon Energia Masterplan -hankkeessa saadaan kokonaiskuva alueen uusiutuvan energian hankkeista. Tuulivoimahankkeissakin on monta tekijää ja vaikuttajaa alkaen sopivista maa-alueista, maanomistajien suhtautumisesta ja kunnan kaavoitustyöstä ja päätyen varsinaiseen rakentamiseen ja energiantuotantoon. Vesterinen huomauttaa, että Keski-Savossa on paljon energia-alan osaamista jo entuudestaan ja uudet hankkeet vain vahvistavat luonnollista kehitystä. Uusiutuvaan energiaan perustuva alueiden uusi tuleminen on nyt mahdollista. Sumitomo SHI FW:n Strategia- ja liike- toiminnan kehitysjohtaja Jari Nokelainen
5 Biogeenista hiilidioksidia raaka-aineeksi Yksi Varkauden alueen aktiivisista yrityksistä on ANDRITZ Oy, jolla on jo nyt vihreän siirtymän edistämiseen sopivia teknologioita. – Meillä on erinomainen tuoteportfolio sekä laajat verkostot alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, Varkauden paikallisjohtaja Marko Luokkanen kertoo. Yrityksellä on olemassa tuotteet myös esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon ja jatkojalostukseen niin pienissä kuin isoissakin yksiköissä sekä vedyn jalostusarvon nostamiseen käytettäviä teknologioita. Metsä Group ja ANDRITZ tekivät selvityksen 3,5 miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaalta, joka on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Selvityksessä esimerkiksi tarkastellaan, minkä kokoinen talteenottolaitteisto biotuotetehtaaseen integroituna olisi energiatehokkain ja mitä laitteisto edellyttäisi jäähdytystarpeen ja logistiikan kannalta. Tavoitteena on biotuotetehtaassa syntyvän sähkön, lämmön ja höyryn hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti siten, ettei hukkalämpöä ja -energioita synny. Hiilidioksidin talteenotto on olemassa olevaa teknologiaa, jota on käytetty vuosikymmenien ajan eri puolilla maailmaa. Edistyksellistä on nyt tämän teknologian integrointi sellu- tai biotuotetehtaaseen. – Jos talteenotto osoittautuu kannattavaksi, metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, biogeeninen CO2. Tällaiset uudet laitokset ovat kalliita, mutta jos käytettävä teknologia halpenee, ne varmasti yleistyvät. Kohti päästötöntä energiatuotantoa Erilaisten kestävien energiaratkaisujen integrointi on keskeistä tulevaisuuden tehokkaiden energiajärjestelmien luomisessa. Näissä järjestelmissä energian kulutuksen vaihtelua tasapainotetaan tuottamalla ja varastoimalla puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Sumitomo SHI -FW (SFW) suunnittelee ja toteuttaa teknologioita ja ratkaisuja, joiden avulla voidaan siirtyä päästöttömiin energiajärjestelmiin. – SFW:n tuotteet ja toiminta ovat ”liima”, jolla tuotanto- ja kulutuslaitokset tuodaan yhteen päästöttömän energian verkostossa. Varkauden-tehtaallamme on uusissa ratkaisuissa merkittävä osuus. Meillä työskentelee Suomessa noin 400 henkilöä, jotka suunnittelevat, konseptoivat ja johtavat näitä toimintoja, johtaja Jari Nokelainen esittelee. Uusia ratkaisuja ovat esimerkiksi nestemäistä ilmaa hyödyntävä energian pitkäaikainen varastointi. Tällainen laitos käynnistyy Japanissa vuoden 2025 alussa. Kaasutusteknologioiden avulla syntyvät tuotekaasut voidaan puolestaan jalostaa erityyppisiksi kestäviksi biopolttoaineiksi, jotka soveltuvat käytettäviksi lento- ja meriliikenteessä. Bioenergian tuotantolaitoksilla voidaan puolestaan tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä uusiutuvista lähteistä mahdollisimman tehokkaasti. Kun hiilidioksidin talteenotto ja puhdistus yhdistetään kestävään energiantuotantoon, on mahdollista saavuttaa negatiivisia päästöjä hiilidioksidin pysyväisvarastoinnin kautta. Vedyn tuotannon liiketaloudellisen kannattavuuden parantaminen on merkittävä tekijä investointipäätöksissä kohti päästötöntä ekosysteemiä ja edullisia liikennepolttoaineita. – SFW auttaa parantamaan koko ekosysteemin taloutta. Eri osa-alueet kehittyvät eri tahdissa, mutta kaikkiin teknologioihin jo investoidaan. Olemme koko markkinoita ajatellen aivan läpimurron kynnyksellä, vaikka tällaiset isot investoinnit vaativat aikaa. Vuoden-parin päästä ollaan näissä toteutuksissa hyvin pitkällä, Nokelainen sanoo. Rohrdorfer on ensimmäinen ANDRITZ-referenssi hiilen talteenotosta SFW:n suunnittelemilla ja toteuttamilla teknologioilla ja ratkaisuilla voidaan siirtyä päästöttömiin energiajärjestelmiin.
6 NAVITAS NEWS Töissä kuin kotona Fingrid Oyj tarttui ajan haasteisiin ja päivitti Varkauden toimipisteensä vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. TEKSTI : TIINA RAJAMÄKI • KUVAT: MARKUS VARNESLAHTI Fingrid on suomalainen julkinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa sähkönsiirrosta Suomen kantaverkossa. Yhtiöllä on Suomessa yli 500 työntekijää ja toimipisteet seitsemällä eri paikkakunnalla. Varkaudessa Fingridillä on pitkä historia, ja yhtiö on yksi Navitas-kiinteistöjen pitkäikäisimmistä vuokralaisista. Moderni monitilatoimisto Varkaudessa on työskennelty vuoden 2024 alusta nykyaikaisessa monitilatoimistossa. Vuokranantaja, Varkauden Taitotalo Oy, vastasi muutostöistä, sisustussuunnittelu puolestaan oli Martelan käsialaa. Vaikka remontti kesti kaikkiaan parisen kuukautta, ehdittiin tilat päivittää siinä ajassa uuteen uskoon. Turhat seinät saivat väistyä Saimaan järvimaisemien tieltä, tiloja avarrettiin lasiseinillä ja jaettiin erilaisiin vyöhykkeisiin käyttötarkoituksen mukaan. – Käytännössä kaikki räjäytettiin lattiasta kattoon. Luovuimme omista työhuoneista ja saimme tilalle tiimihuoneita, hiljaisen työn tilaa, toimivan neuvotteluhuoneen parhaalla näkymällä ja yhteistä oleskelutilaa. Työntekijät voivat valita sopivan työtilan kulloisenkin työtehtävän mukaan, taustoittaa aluepäällikkö Jani Haaja. Tilat kasvun tukena Tarve uuden ajan toimistolle syntyi alun perin kasvun myötä. – Väkimäärän lisääntyessä vanhan toimiston rajat alkoivat tulla vastaan. Koimme myös, että aikaisemmat tilat eivät tukeneet kunnolla nykyisen työn tekemisen tapoja, Haaja toteaa. Monissa organisaatioissa hybridi- ja etätyöhön totuteltiin vasta keskellä globaalia pandemiaa. Sen sijaan Fingridillä työtä on jo pitkään tehty milloin missäkin.
7 – Yhtenä päivänä työskennellään kentällä, toisena kotona, ja kolmantena tavataan toimistolla. Halusimme tilat, jotka tukevat monipaikkaista ja liikkuvaa tietotyötä. Suurin muutos oli, että omat työhuoneet saivat väistyä jaettujen huoneiden tieltä. Haajan mukaan tällä haluttiin helpottaa tiimityötä. – Yhteistyö on sujuvampaa, kun tiimit voivat työskennellä samoissa tiloissa, eikä asioita tarvitse hoitaa huoneesta toiseen juosten, hän arvioi. Mutta ikävöikö aluepäällikkö entistä kulmahuonettaan? – En tippaakaan! Suunnittelun perusajatuksena oli tarjota kaikille tismalleen samat tilat ja välineet työn tekemiseen. Sehän on lopulta kaikille tasapuolinen ratkaisu, Haaja naurahtaa. Yhdessä suunniteltu Fingridin uusi toimisto on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa ja heidän toiveitaan kuunnellen. Tiloista haluttiin tehdä viihtyisät, jopa kodinomaiset, jotta myös etätöihin tottuneet voisivat kokea sen houkuttelevana vaihtoehtona kotikonttorille. Remontissa valaistukseen ja varsinkin akustiikkaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Sen vaikutus kokonaisuuteen oli valtava, Haaja sanoo. Viihtyisät yhteisötilat, rauhallinen äänimaisema, valtava kahvilamainen saareke ja suurista ikkunoista avautuva Saimaa luovat toimistoon ainutlaatuisen tunnelman. – Fingridin brändi antoi raamit sisustusratkaisuille ja esimerkiksi värimaailma on valittu sen mukaisesti. Myös vanhoja kalusteita pyrittiin uusiokäyttämään sisustuksessa ja niiden elinikää saatiin jatkettua esimerkiksi verhoilulla, Haaja kertoo. Toimisto, ankkuripaikka Uudet tilat ovat saaneet fingridiläisiltä paljon kehuja erityisesti viihtyisyydestään, ja nyt konttorille tullaan mielellään kauempaakin. Haajan mukaan toimisto toimii tärkeänä ankkuripaikkana erityisesti työyhteisössä, jossa työntekijät liikkuvat joustavasti eri paikkojen välillä. – Etätyö on tullut jäädäkseen, ja sen myötä toimistot ovat nykyään ennen kaikkea kohtaamispaikkoja. Kahvipöytä- ja lounaskeskustelut ovat kullanarvoisia, ja joskus niiden lomassa tulee myös ratkottua työjuttuja, jotka muuten jäisivät väliin. Toimistopäivän kohtaamiset antavat myös virtaa, jonka voimalla jaksaa painaa taas etätöitä. Onnistunut toimitilaprojekti Haaja on ollut aikaisemmin toteuttamassa vastaavia tilaremontteja Fingridin toimipisteisiin Jyväskylään ja Vaasaan. Hän kiittelee, miten hyvin modernit tilatarpeet, talotekniikka ja muut vaatimukset saatiin toteutettua yli 20-vuotiaaseen rakennukseen. – Varkauden Taitotalo Oy:n palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen ja projektipäällikkö Jari Tulikanto ovat olleet keskeisessä roolissa projektin läpiviennissä. Ennen remonttia Mirjam ja Jari kävivät tutustumassa Jyväskylän toimistoon, josta he osasivat ottaa toiveemme huomioon ja mukauttaa suunnitelmat vastaamaan tämän kohteen tarpeita. Fingrid on ollut erittäin tyytyväinen muutostöiden lopputulokseen. – Kaikki yhteistyö on hoitunut aivan ensiluokkaisesti. Budjetti piti ja asiat etenivät aikataulussa. Saimme Mirjamilta remontin ajaksi väistötilat ja pystyimme luottamaan sataprosenttisesti siihen, että Jarin käsissä urakka hoituu kuten pitääkin, Haaja perustelee. Myös projektia johtanut Jari Tulikanto pitää toimitilahanketta esimerkillisenä. – Fingridin remontti on hyvä esimerkki siitä, kuinka toimitiloja voidaan uudistaa kustannustehokkaasti nykypäivän tarpeisiin. Tämänkaltaisissa hankkeissa myös aliurakoitsijat ovat avainasemassa varmistamassa, että työt valmistuvat ajallaan sekä tilaajan ja käyttäjän kustannustavoitteiden mukaisesti. Tulikanto on itse tehnyt pitkän uran rakennuttamisen ja toimitilaratkaisujen parissa, ja on nähnyt myös työn murroksen aitiopaikalta. Työn luonne on monipuolistunut ja tulevaisuuden toimitiloilta edellytetään entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä. – Toimitilauudistus ei mene ikinä hukkaan, kun se tehdään työntekijöitä varten, hän kiteyttää. Aluepäällikkö Jani Haajan mukaan Varkauden uusi monitilatoimisto on saanut fingridiläisiltä paljon kehuja erityisesti viihtyisyydestään. Nyt konttorille tullaan mielellään kauempaakin.
8 NAVITAS NEWS Vuokrattavilla rakennuksilla kysyntää, Parmaco laajentaa Varkauteen Suomalainen Parmaco suunnittelee, valmistaa ja vuokraa pääasiassa julkiselle puolelle laadukkaita ja muunneltavia rakennuksia. Yrityksen uusimmat tuotantotilat valmistuvat entisen Sahala Works Oy:n konepajakiinteistöön Varkauteen. Parmacon valmistamien rakennusten joustava vuokrauskonsepti tarjoaa ennakoivan, vastuullisen ja riskittömän vaihtoehdon erilaisten tilatarpeiden ratkaisemiseksi. Vuokrattavat koulut, toimistot, päiväkodit, terveyskeskukset ja sairaalat ovat moderneja, turvallisia ja viihtyisiä pysyvän laatuisia rakennuksia, joilla on kykyä muuntautua. Parmacon toimistot sijaitsevat Suomessa Tampereella ja Helsingissä ja tuotantolaitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa. Tämän lisäksi toimintaa on kansainvälisesti Ruotsissa ja Saksassa. Yritys työllistää noin 250 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Liikevaihto on lähes 90 miljoonaa euroa. Julkiset tilat tehokäyttöön Toimitusjohtaja Jukka Joutsenkoski mainitsee, että modulaariset ja joustavat, vuokrattavat rakennukset mahdollistavat erityisesti nykytilanteessa merkittäviä mahdollisuuksia julkisella puolella. Tarkoituksena on vähentää hukkatiloja, sillä vain noin 20 prosenttia julkisista tiloista on tehokkaassa käytössä. – Konseptimme on valmistaa ja vuokrata pysyvien tilojen laatuisia, mutta joustavia tiloja. Päättäjien kannattaa pohtia tarkoin, olisivatko vuokrattavat ja muunneltavat tilat kustannustehokkaampia kuin perinteinen kiinteä rakentaminen, Joutsenkoski korostaa. Rakennukset ovat koosta ja käyttötarkoituksesta riippuen teräs- tai puurakennuksia. Teräsrakennuksissa on Parmacon oma patentti, ja niistä voidaan tehdä enimmillään kahdeksankerroksisia. Puurakennusten etuna on muun muassa ekologisuus. Moduulit valmistetaan puhtaissa, kuivissa ja pölyttömissä sisätiloissa ja kootaan kohteessa valmiiksi rakennuksiksi. Suomen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran globaali hanke, WCEF (World Circular Economy Forum), nimesi huhtikuussa 2024 Parmacon yhdeksi Euroopan 30 suurimmasta kiertotalousratkaisujen edelläkävijäyrityksestä. Tunnustus korostaa Parmacon liiketoimintamallin tehokkuutta kestävän kehityksen edistämisessä. Seinäjoen lastensairaala. TEKSTI : JARMO SEPPÄLÄ • KUVAT: PARMACO
9 Jukka Joutsenkoski Kuntien luottokumppani laajenee Parmaco laajentaa toimintaansa ja on hankkinut tuotantotiloikseen Varkaudesta entisen Sahala Works Oy:n konepajakiinteistön, jossa toiminta on määrä käynnistää täydellä laajuudellaan keväällä 2025. – Asiakkainamme on noin kolmasosa Suomen kunnista. Haluamme jatkossakin olla kuntien ja kaupunkien luottokumppani ja aidosti paikallinen toimija. Kysynnän kasvaessa tarvitsemme nyt enemmän kapasiteettia ja varastointitilaa. Varkauden etuina ovat läheisyys Leppävirran tehtaamme kanssa ja hyvät kuljetusetäisyydet eri puolille Suomea, Joutsenkoski kertoo. Yhtiön Leppävirralla sijaitseva tehdasyksikkö on Parmacon suurin. Uuden, lähellä sijaitsevan Varkauden tehtaan toimiessa yhtiö voi yhdistää yksiköiden osaamista ja hyödyntää työvoimaa joustavasti tehtaiden välillä. Varkauden tilat valmistuvat Leppävirran yksikön tuotantojohtaja Ismo Koponen kertoo, että yksikkö työllistää alihankkijoineen nyt noin sata henkilöä. Valmistettavia tuotteita ovat puurakennukset, työmaatilat, päiväkoti- ja koulurakennukset. – Varkauden uusi tehdas tulee tarjoamaan joustavuutta, sillä kiinteistössä voidaan valmistaa erilaisia ja aiempaa suurempia moduuleja. Tehdas voi valmistaa sekä puu- että teräsrunkoisia moduuleita ja se pystyy lisäksi olemassa olevien moduulien modernisointiin, Koponen esittelee. Myös Varkauden tehdas työllistää jatkossa noin sata henkilöä, alihankkijat mukaan lukien. Koposen mukaan niin Leppävirralla kuin Varkaudessa on saatavilla osaavaa työvoimaa. Varkauden tehtaan lähes 10 000 neliötä ovat paljolti vielä muokkausvaiheessa, mutta hallissa on myös osia, joissa voidaan jo tehdä töitä. Aiemmin palanut rakennuksen toimisto-osa ja katto on purettu ja sähkölaitteita uusitaan, ja tilojen puhdistuksessa on ollut paljon työtä. Osassa tiloista toimii vielä vuokralainen eli Elcoline Oy. Messukylän koulu Tampereella. Hanhenmarssin päiväkoti Oulussa.
NAVITAS NEWS 10 TEKSTI: LAURA LEPPÄNEN, TIINA RAJAMÄKI Tee strateginen päätös Ympäristövastuullisuustyön aloittamiseksi on hyvä tehdä strateginen päätös. Työ kannattaa liittää osaksi yrityksen taloudellista seurantaa ja kannattavuuden parantamista, sillä ympäristövastuullisuus tuottaa usein säästöjä esimerkiksi energia- ja materiaalikuluissa. Työn voi kytkeä myös osaksi laadun parantamista tai materiaalihallintaa. Ympäristövastuullinen lopputuote tai -palvelu tarjoaa lisäarvoa, jonka yritys voi ottaa huomioon hinnoittelussaan. Päämiehen vaatimukset ympäristö- vastuullisuudesta ja vastuullisuuden kokonaisvaltaisesta selvittämisestä voivat olla elinehto alihankintaverkostossa. Vinkit ympäristövastuullisuustyön aloittamiseen Arvioi toiminnan ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti Työ kannattaa aloittaa oman yritystoiminnan ympäristövaikutuksien selvittämisellä. Kun ympäristövaikutukset on tunnistettu, on helpompi tehdä suunnitelmia ja ryhtyä toimiin niiden vähentämiseksi. Osa yritystoiminnan ympäristövaikutuksista syntyy varsinaisen toiminnan ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden louhinnassa ja jalostuksessa tai lopputuotteen käytössä ja hävittämisessä. Todenna ympäristö- vaikutukset laskemalla Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt lain- säädännön kuten CSRD-direktiivin, kehityksen myötä ympäristövaikutusten mittaustavaksi. Hiilijalanjälki kuvaa organisaation, tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttaman ilmastokuormitusta eli kasvihuonekaasupäästöjen määrää laskentakohteen elinkaaren ajalta. Laskennassa huomioidaan yrityksen oman energian tuotannon ja omien ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen suorat päästöt (scope 1), ostetun energian kulutuksen epäsuorat päästöt (scope 2) sekä toiminnan muut epäsuorat päästöt (scope 3), jotka syntyvät esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden hankinnasta, lopputuotteiden käytöstä, kuljetuksista, työmatkaliikkumisesta, jätteistä jne. Monessa yrityksessä pohditaan ympäristövastuullisuustyön aloittamista. Tämä voi johtua omasta kiinnostuksesta, asiakkaiden ja markkinoiden vaatimuksista tai lainsäädännön paineesta. EU:n lainsäädäntö ohjaa suuryrityksiä vastuullisuustyöhön ja sen raportointiin. Ympäristövastuu on osa yrityksen kokonaisvastuullisuutta – ja koskee kaikenkokoisia yrityksiä. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa vuodesta 2024 alkaen pörssiyhtiöitä raportoimaan vastuullisuudestaan, myös ympäristövastuullisuudestaan, osana vuosikertomusta. Vuodesta 2025 alkaen raportointivelvollisuus laajenee Suomessa suuryrityksiin, jotka täyttävät kaksi seuraavista: yli 250 työntekijää, yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai yli 20 miljoonan euron tase. Vaikka pk-yrityksillä ei vielä ole suoraa raportointivelvoitetta, niillä voi olla tarpeen selvittää ympäristövaikutuksia asiakkaiden tai alihankintaketjun päämiehen vaatimuksista tai kilpailuedun vuoksi.
11 TEKSTI: LAURA LEPPÄNEN • KUVA: KORPIVISUAL Mitä kuuluu ympäristövastuullisuustyölle Keski-Savossa? Keski-Savon edelläkävijäyritykset kartoittavat toimintansa ympäristövastuullisuutta hiilijalanjälkilaskennalla ja materiaalikatselmuksin. Niiden avulla yritykset ovat saaneet arvokasta tietoa ja uusia näkemyksiä toimintansa ympäristövaikutuksista. Materiaalikatselmus tuottavuuden tukena Materiaalikatselmus on käytännön työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Katselmuksella löydetään usein säästöjä materiaali- ja jätekustannuksissa materiaalihukan ja jätemäärän vähentyessä. – ANDRITZ Warkaus Works Oy:llä uudella konepajalla projektiin kohdistuva katselmus vahvisti, että materiaalitehokkuus on hyvällä tasolla ja tuotannon hukkapätkät kiertävät varaosiksi ja varaosakomponenteiksi, kertoo QHSE-päällikkö Tiina Kauppinen. Fiskars Sorsakosken paistoastiatehtaalla on käynnissä materiaalikatselmointityö. Katselmuksen avulla pyritään vähentämään tuotannossa syntyvää hukkaa, parantamaan materiaalitehokkuutta ja säästämään materiaalikustannuksissa. Hiilijalanjälki monipuolisena työkaluna Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta syntyviä ilmastopäästöjä. Se voidaan laskea esimerkiksi yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Valmistavalle konepajalle OC-System Oy:lle toteutetaan tuotannon hiilijalanjälki Kierto- taloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon -hankkeen aikana. Hiilijalanjälkilaskennalla arvioidaan yrityksen toiminnasta aiheutuvaa kasvihuonekaasupäästöä. Tuotteen hiilijalanjälkilaskenta on herättänyt kuljetus- ja varastointipakkausten valmistajan Savopak Oy:n tarkastelemaan sisäisiä prosesseja ja rakentamaan yrityksen käyttöön soveltuvaa Excel-pohjaista tuotteen hiilijalanjälkilaskuria. – Asiakkailta on tullut kyselyä tuotteen hiilijalanjäljestä ja joissain tapauksessa se voi Tämän artikkelin toimenpiteitä toteuttaa Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon -hanke. Lue lisää >> kiertotaloudella.fi olla jopa kaupanteon edellytyksenä, yksikönjohtaja Kari Laitinen kertoo. Metallialan yritykselle Taitotuote Oy:lle laskettiin toiminnan hiilijalanjälki vuodelle 2023 sekä laadittiin Excel-pohjainen laskuri tuotteen valmistuksen hiilijalanjäljen laskemiseen. – Jatkossa pystymme kertomaan valmistetun tuotteen hiilijalanjäljen asiakkaalle, toteaa toimitusjohtaja Perttu Heiskanen. Kirjolohen kiertovesikasvattaja Finnforel Oy halusi tarkastella kasvatetun kalakilon hiilijalanjälkeä oman vastuullisuustyön tueksi. Yritys on laajentanut kirjolohen kasvatusta Varkaudessa merkittävästi ja ottanut Heinolassa uuden poikaskalojen valintajalostuskeskuksen käyttöön. – Hiilijalanjälkilaskenta on herättänyt lisämielenkiintoa ympäristövastuullisuustyötä kohtaan ja laskennan tulosten hyödyntämistä kasvatusprosessin kehittämisessä ja kirjolohen markkinoinnissa pohditaan parhaillaan, kertoo ympäristöpäällikkö Jani Rantula. Kaukolämpöurakoitsija Warmnet Oy:n toiminnan hiilijalanjälki kertoo toiminnan ympäristövaikutukset myös asennettua kaukolämpöputkimetriä kohden. – Tämä on hyvä lisätieto meille tarjouspyyntövaiheessa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa pystymme vastaamaan asiakkaiden tietotarpeeseen, arvioi toimitusjohtaja Marko Karvinen. Dokumentoi laskennan sisältö ja rajaukset Ympäristövastuullisuustyön voi aloittaa myös pienemmissä osissa. Esimerkiksi energiankulutuksen (sähkö, lämpö, kaasu, höyry) ja polttoaineiden käytön selvittäminen ja vaihtaminen uusiutuviin, materiaalitehokkuus ja materiaalien kierrättäminen vähentävät yrityksen ympäristövaikutuksia. Hiilijalanjälki tai muu ympäristövaikutusten laskenta mahdollistaa todennettavan ympäristövaikutusten arvioinnin ja vuosien välisen vertailun. Laskennan sisältö ja rajaukset sekä tiedon lähteet ja luotettavuus on dokumentoitava tarkasti todennettavuuden varmistamiseksi. Päivitä ympäristö- vastuullisuustietoa vuosittain Ympäristövastuullisuustyön aloittaminen vaatii työn resurssointia. Nimetty henkilö vastaa ympäristöasioiden hallinnasta ja hänelle on varattava tehtävään myös työaikaa. Tarvittavien lähtötietojen keräämisen ja vuosittaisen päivittämisen automatisointi helpottaa laskentaa ja raportointia. Yritys pystyy tekemään itse ympäristö- vaikutusten arviointia ja hiilijalanjälki- laskentaa esimerkiksi valmiiden laskenta- pohjien avulla. Apua laskentaan saa mm. oppilaitoksista (opinnäytetyöt, TKI- palvelut, hankeyhteistyö), paikallisilta yritysasiantuntijoilta, kehittämis- organisaatioista tai ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Sampsa Heiskanen hitsaamassa pinnakaidetta varkautelaisella Taitotuotteella.
12 NAVITAS NEWS TEKSTI: EERO KIUKAS, TIINA RAJAMÄKI • KUVAT: MARKUS VARNESLAHTI Kestävyys edellytyksenä Keski-Savon matkailun kansainvälistymiselle Kestävän matkailun tavoitteena on mahdollistaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti sekä taloudellisesti kestävä matkailutoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Merkkinä yrityksen kestävästä toiminnasta on usein vastuullisuussertifikaatti tai -merkki. Matkailun jatkuvuuden kannalta kestävyys on välttämätön kehityskulku koko matkailusektorille sekä siihen välittömästi ja välillisesti liittyville toimialoille. Suomessa Visit Finland tukee kestävää matkailukehittämistä Sustainable Travel Finland (STF) -merkillä, johon kuljetaan seitsemän askeleen vastuullisuuspolku. STF-polku ohjaa matkailutoimijoita kohti kokonaisvaltaista kestävän matkailun omaksumista sekä yrityskehitystä. Keski-Savon ensimmäinen STF-polun suorittanut ja STF-merkin saanut yritys SeastarEvents Oy järjestää ryhmille suunnattuja räätälöityjä toimintapäiviä luonnossa. Ympäristön huomioonottaminen on toiminnalle välttämättömyys. – Vastuullisuus tulee meillä luontevasti esiin, sillä toimimme ainoastaan luonnossa. Aktiviteeteissa pyrimme suosimaan kestäviä liikkumismuotoja, kesällä melotaan ja talvella lumikenkäillään. Kalastusretkillä puolestaan liikutaan lähivesillä minimoiden ajomatkat. Retkiruokailu tapahtuu uudelleenkäytettävistä astioista ja kaikki mitä viedään luontoon, tuodaan myös sieltä pois, kertoo SeastarEvents Oy:n toinen perustaja ja yrittäjä Vesa Meritähti. STF-merkki tuli Vesalle tutuksi Business Finlandin seminaarista, jossa käsiteltiin kestävää matkailua. Tunnustus vastuullisesta toiminnasta kiinnosti, sillä yrityksen toiminta oli alusta asti perustunut kestävään luonnossa liikkumiseen. STF-polun alkuun he pääsivät osana hanketta, jossa he saivat apua sertifikaatin valintaan ja sertifioinnin suorittamiseen. – Sertifiointiprosessi oli jouheva, mutta vaati aikaa ja vaivaa. Hankkeesta saatu sparraus koettiin ilman muuta hyödylliseksi. Sertifiointi auttaa ajattelemaan asioita hieman eri näkökulmasta. Monia asioita ei tule muuten ajateltua. Meritähti koki STF-polun sertifikaatin haun jälkeen helpoksi, sillä sertifioinnissa Keskisavolaiset yritykset ovat mukana matkailualan muutoksessa. SeastarEvents Oy on alueen ensimmäinen STF-merkin ansainnut yritys. Sen palveluihin kuuluvat muun muassa kalastusretket.
13 ja STF-polussa oli paljon samankaltaisia kokonaisuuksia. Yhteensä prosessissa kesti noin kolme kuukautta. STF-merkin myötä SeastarEventsin tuotteet on voitu nostaa Visit Finlandin kanavissa esille, mikä edesauttaa yrityksen tavoitetta saavuttaa jatkossa enemmän kansainvälisiä asiakkaita. Erillinen ”vastuullisuus”-osio sekä STF-logon käyttäminen verkkosivuilla viestii myös asiakkaalle yrityksen vastuullisuudesta. – Suosittelen kyllä STF-polkua kaikille, kunhan varautuu siihen, että prosessin eri vaiheisiin menee aikaa. On hyvä myös tarkastella eri osa-alueita tarkasti. Seitsemän askeleen STF-polun kulkemiseen kuluu yksilöllinen aika riippuen yrityksestä. Joillakin kestävyys on ollut jo osa yrityksen arkea pidemmän aikaa, toiset muuttavat toimintaansa päästäkseen asetettuihin tavoitteisiin. Tärkeintä on sisäistää kestävät tavat toimia ja löytää keinot toteuttaa niitä jokapäiväisessä toiminnassa. Varkauden Teatteri on hyvä esimerkki jo kestävästi toimivasta toimijasta. Heillä kestävyys on monialaista ja kestäviä toimenpiteitä tehdään laajasti. Tärkeimmiksi kestävyyden osa-alueiksi on muotoutunut luontevasti kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys. Varkauden Teatteri on myös lähtenyt STF-polulle tuodakseen paremmin esiin vastuullista toimintaansa. – STF-polulle lähteminen ja kestävyys yleisesti on meille kunnia-asia. Meillä kestävyys on jo pitkään ollut osa toimintaa, aluksi kustannustehokkuuden vuoksi. Kierrätys on meillä vahvaa niin lavastamon, kuin puvustamonkin puolella. Viimeisin uudistus on hajuttomat kampaamotuotteet, jotka edistävät teatterin saavutettavuutta ja tasa-arvoa, kertoo markkinointi- ja viestintäsihteeri, AD Sari Kaurola Varkauden Teatterista. – Lisäksi teemme laajasti työtä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseksi. Tenho-toiminta antaa nuorille mahdollisuuden kokeilla teatteria, pitää hauskaa ja tutustua ikätovereihin. Tiloissamme toimii myös Varkauden Teatterikerho sekä viime aikoina lähistöllä asuvat ukrainalaiset ovat löytäneet teatterin. Täällä he haluavat opetella suomea ja samalla tutustua toisiinsa. Nykyisten toimien jatkoksi Sari mainitsee koko henkilökunnan mukaan ottamisen osaksi entistä kestävämmän toiminnan rakentamista: – Kestävän toiminnan kokonaisvaltainen kehitys vaatii jokaisen panoksen. Tulemme myös tekemään kestävyydestä osan Varkauden Teatterin strategiaa, joka ohjaa jokapäiväistä toimintaamme nyt ja tulevaisuudessa. Sari kokee myös hankehenkilöstön sekä yhteisten työpajojen muiden matkailutoimijoiden kanssa auttaneen kestävyystyössä: ”Työtä ei tehdä yksin, vaan yhdessä mennään eteenpäin!” Kestävän matkailun tarve ja potentiaali tunnistetaan myös Keski-Savon matkailua kehittävissä alueorganisaatioissa Visit Varkaudessa, Visit Joroisissa ja Visit Leppävirralla. Varkauden matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista vastaavan Navitas Kehitys Oy:n yritysasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola sanoo, että vastuullisuusasiat tulevat vahvasti esille julkisten toimijoiden, esimerkiksi rahoittajien kanssa asioidessa. – Monissa rahoitushakemuksissa on huomioitava eri näkökulmat, kuten sidonnaisuudet, tasa-arvo, syrjimättömyys ja linkittyminen vihreään siirtymään. Jos asiat ovat mietittynä ja jo osa toimintaa, pääsee ulkopuolista rahoitusta hakiessa etenemään paljon sutjakkaammin, Kirsi Mutka-Paintola havainnollistaa. Samaa mieltä ovat myös Eve Antikainen Visit Joroisista ja Paula Pöllänen Visit Leppä- virrasta. – Suurin osa kuluttajista ei vielä tällä hetkellä kysele yritysten vastuullisuustoimista, mutta kyllä ne vaikuttavat positiivisesti useimpien asiakkaiden valintoihin. Aktiivisella vastuullisuusviestinnällä tähän pystytään myös itse vaikuttamaan, toteaa Paula Pöllänen. – Yhä useampi matkailija on kiinnostunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä matkailusta sekä matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen kanssa asioidessa vastuullisuus on käytännössä jo välttämättömyys ja usein todistettava sertifikaatilla tai ohjelmalla, Eve Antikainen lisää. Varkauden Teatteri: Tuottaa näytäntövuodessa • 4–5 omaa ensi-iltaa • 4-6 klubi-iltaa • vierailuesityksiä • Taidetestaaja -näytöksiä • Tenho-toimintaa. Kaikkea tätä pyörittää teatterin 25 henkilön kuukausipalkkainen henkilöstö. Lisäksi talon palkkalistoilla on mm. koreografeja, muusikoita ja vierailevia näyttelijöitä ja ohjaajia tuntityöntekijöinä. SeastarEvents: • Järjestää ryhmille suunnattuja ohjelmapalveluita ja retkiä luonnossa. • Ohjelmapalveluihin kuuluu muun muassa erilaisia aktiviteetteja sekä yrityksille ja yhdistyksille järjestettäviä räätälöityjä toimintapäiviä. Artikkelin toimenpiteitä toteuttaa PAPUa matkailuun – matkailijan palvelupolku Keski-Savossa -hanke. Lue lisää >> navitas.fi/papua Varkauden Teatteri
14 NAVITAS NEWS Ämmäkoski padottiin ja vesi valjastettiin energian tuotantoon ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa, ja siitä asti virtavesikalojen elinolosuhteet ovat olleet koskessa erittäin huonot. Vuonna 2021 käynnistyneen ennallistamishankkeen tavoitteena oli palauttaa historiallinen koskialue vanhaan loistoonsa, jossa uhanalaiset vaelluskalat voivat hyvin ja lisääntyvät. Tavoitteena oli parantaa lohikalojen elinoloja ja kutumahdollisuuksia sekä varmistaa poikasten selviytyminen koskialueen elinympäristössä. Ämmäkoskeen rakennettiin nykyisen säännöstelypadon ohittava, Suomen suurin luonnonmukainen ohitusuoma, ja koski myös vesitettiin ympärivuotisesti ympäristövirtaaman avulla. Alueelle on tehty laajoja kunnostustöitä, joihin kuntalaisetkin ovat päässeet osallistumaan. Nyt koskialueen kunnostustyöt on saatu valmiiksi. Seuraavaksi siirrytään seurantavaiheeseen ja jatketaan jo aiemmin kunnostettujen rakenteiden hienosäätöä. Hankkeessa alusta saakka projektipäällikkönä toimineella Jaakko Lappalaisella on aihetta hymyyn. Takana on kuitenkin rankka rutistus. Ennallistamistyölle ladattiin jo alusta asti suuria odotuksia – ja ne myös onnistuttiin lunastamaan. – Ämmäkoski-hanke on esimerkki Pohjoismaidenkin mittakaavassa ainutlaatuisesta virtavesien ennallistamiskokonaisuudesta. Ohitusuoman rakentaminen, laajat kunnostustyöt ja koko kosken vesittäminen olivat kunnianhimoisia tavoitteita. Se, että nämä tavoitteet saavutettiin ja vieläpä nopeammin kuin odotettiin, on iso juttu. Lappalaisen mukaan tavoitteisiin ja niiden yli päästiin sitoutuneiden toimijoiden yhteistyöllä, ja olihan mukana myös pieni ripaus tuuria. – Kun työskennellään valtavien, vuosittain suuresti vaihtelevien vesimäärien kanssa, on oltava valmiudet reagoida ja toimia nopeastikin. Esimerkiksi vuonna 2022 meille sattui suopea aika kunnostustöille. Jos sitä ei olisi osunut, olisivat työt siirtyneet vuodella eteenpäin. Suomen suurin ohitusuoma pääsi yllättämään Ämmäkosken alue on nyt herännyt uuteen elämään. Uhanalaisten vaelluskalojen käyttöön on palautunut yli 750 neliökilometriä kosken yläpuolisia vesistöjä, joihin niillä ei ole ollut pääsyä yli vuosisataan. – Tärkeintä on ollut varmistaa kalojen nousumahdollisuus, ja videoseuranta on osoittanut, että kalatie todella toimii. Saimaalta tulevien vaelluskalojen elin- ja poikastuotantoalue laajenee sen ansiosta Vuoksen yläosaan saakka, Lappalainen sanoo. Ohitusuoma, joka on rakennettu luonnonmukaisesti jäljittelemään joen virtausta, on toiminut jopa paremmin kuin osattiin ennakoida: Siitä on yllättäen tullut paitsi kulkureitti vaelluskaloille, myös elinympäristö kaikille virtavesilajeille. Ohitusuoma on 170 metriä pitkä ja noin kymmenen metriä leveä. Aiemmin kuivuudesta kärsinyt koskialue on ollut pienpoikasille karu kasvuympäristö, jossa vain harva on selvinnyt talven yli. Voimakkaalla ympäristövirtaamalla pyritään varmistamaan, että Ämmäkoskessa on koko Ämmäkoski avautui vaelluskaloille Keskellä Varkauden kaupunkia sijaitseva Ämmäkoski tunnettiin arvokkaana kalapaikkana jo 1500-luvulla, jolloin siellä toimi myös Ruotsin kruunun alainen kalastamo. Nyt sata vuotta suljettuna ollut koski virtaa taas vapaana. Pohjoismaiden mittakaavassa poikkeuksellisen ennallistamishankkeen tulokset yllättivät jopa hankkeen asiantuntijat. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI • KUVAT: MARKUS VARNESLAHTI
15 ajan tarpeeksi vettä kutemista ja poikasten selviytymistä varten. – Ensimmäisten poikastulosten perusteella kutupesät ovat säilyneet elävinä kevääseen asti. Tulevien vuosien seuranta näyttää, kuinka hyvin luonnollinen lisääntyminen todella onnistuu, Lappalainen arvelee. Yhteistyöllä tuloksiin Ämmäkoski-hankkeeseen on osallistunut laaja joukko omistautuneita toimijoita. Hanketta hallinnoi Varkauden kaupungin kehitysyhtiö Navitas Kehitys Oy ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaavat Varkauden kaupunki ja WWF. Mukana toteutuksessa ovat myös Varkauden kaupunki, Stora Enso Oyj, WWF, Pohjois-Savon ELY-keskus, Warkauden urheilukalastajat ry, Pohjois-Haukiveden osakaskunta, Haukiveden kalatalousalue, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Hanketta on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka eri osapuolten näkemykset ja tarpeet voidaan sovittaa yhteen kestävällä tavalla. Sen ansiosta on samanaikaisesti pystytty huolehtimaan riittävästä ympäristövirtaamasta, Unnukan vedenkorkeuden säätelystä ja vesivoimatuotannosta. Ohitusuoma ja siihen ohjattu ennennäkemätön noin viiden kuutiometrin sekuntivirtaama toimivat esimerkkeinä tuleville kunnostushankkeille hyvän yhteistyön voimasta. Lappalainen mainitsee, että Varkauden kaupungin kehitysyhtiö Navitas Kehitys Oy oli jokseenkin poikkeuksellinen valinta koordinoimaan kokonaisuutta, sillä perinteisesti tämänkaltaisten ympäristöhankkeiden vetovastuu on ollut esimerkiksi viranomaisilla. – Olemme tottuneet toimimaan ketterästi tilanteessa, jossa verkostojen toiminta maksimoidaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Meiltä löytyy myös vahvaa projektinhallintaosaamista, jota tämän kokoluokan hanke vaatii, hän toteaa. Vetovoimaa Varkauteen Ämmäkosken ennallistaminen on herättänyt laajaa kiinnostusta niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Ohitusuoman vedenalaiset asukkaat tähdittivät jopa WWF:n luontoliveä syksyllä 2023, jolloin kalakameraan ikuistuivat muun muassa taimenpariskunnan kutupuuhat. Kosken vapauttaminen ja muut ennallistamistoimet ovat tuoneet lisäpontta myös Kämärin alueen virkistys- ja matkailukäyttöön. – Kämärin ja laajemminkin Päiviönsaaren alueella on käynnissä ja suunnitteilla useita rakentamisen, kaavoituksen, matkailun ja yrittäjyyden hankkeita, ja kosken ennallistaminen tukee vahvasti alueen kehittymistä valtakunnallisestikin ainutlaatuiseksi virkistysalueeksi. Olemme saaneet virran varrella kulkeneilta yltiömyönteistä palautetta. Virtavesialueesta on tullut ihmisille tärkeä paikka, jonka äärelle tullaan pysähtymään ja rauhoittumaan kaupungin vilskeestä. Vesi virtaa jälleen Ämmäkoskessa. Aika näyttää, millainen on Ämmäkosken ja sen virtavesilajien seuraava vuosisata.
16 NAVITAS NEWS TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI • KUVA: KATRI NUUTTILAN KOTIALBUMI Ilmastotavoitteista toimiin Keski-Savon ihka ensimmäinen ilmastokoordinaattori Katri Nuuttila pakkasi laukkunsa ja muutti Varkauteen töiden perässä. Nyt hän johdattaa Keski-Savon seutua kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Entinen joensuulainen tunnustaa, että Varkaus oli ennestään tuttu vain Viitostien varrelta. Mielenkiintoinen avoin työpaikka Navitas Yrityspalveluissa sai kuitenkin painamaan jarrua ensimmäistä kertaa kaupungin kohdalla. Koulutukseltaan Nuuttila on yhteiskuntatieteiden maisteri ympäristöpolitiikan pääaineesta. – Hain pestiin, sillä halusin päästä tekemään kehitystyötä ilmasto- ja kiertotalousteemojen parissa. Seudullinen työ on osa koko Pohjois-Savon kattavaa hanketta, jolloin vetoapua ja vertaistukea saa muilta seudullisilta ilmastokoordinaattoreilta. Näin työuran alussa se kuulosti hyvältä mahdollisuudelta, Nuuttila toteaa. Nuuttila on asunut Varkaudessa keväästä 2023. Ulkoilun ja liikunnan rinnalla myös rakas koiraharrastus on saanut jatkoa uudessa kotikaupungissa, kun paikallinen aktiivinen koiraseura otti niin Katrin kuin Mauno-koiran joukkoihinsa. Varkautta Nuuttila kuvailee luonnoltaan kauniiksi kaupungiksi. – Missä tahansa asut, asut vesistön vieressä. Ja onhan se mahtavaa, kun omalta kotiovelta on viiden minuutin kävelymatka umpimetsään. Tavoitteena ilmastotyön juurruttaminen Kolmivuotinen Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke toteutetaan osin EU:n tuella ja rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hankkeen päätoteutuksesta vastaa Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina toimivat Iisalmen kaupunki, Navitas Kehitys Oy ja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Pohjois-Savossa kunnat ovat ilmastotyössään hyvin eri vaiheissa – osa on uurastanut työn parissa jo pitkään, kun taas toiset vasta aloittelevat. Keski-Savoon ja sen kuntiin laadittiin ilmasto-ohjelmat vuosina 2020–2022 toteutetussa KESTO-hankkeessa, jonka jalanjäljillä SISU-hanke nyt jatkaa. Ilmastotyön suunta on selvillä, seuraavana työsarkana on sen juurruttaminen. – Ilmasto-ohjelmien mukaisia toimia on kyllä tehty ja esimerkiksi energiatehokkuuteen on panostettu, mutta kuntien ilmastotyö kaipaa vielä lisää suunnitelmallisuutta ja mitattavuutta, Nuuttila arvioi lähtötilannetta. Nuuttilan toiminta-alueena on Joroinen, Leppävirta ja Varkaus. Ilmastokoordinaattorina hän vastaa Keski-Savon seudun ilmastotyön organisoinnista ja kolmen kunnan ilmasto-ohjelmien toimeenpanosta. Ohjelmiin on tulossa myös pieniä sisällöllisiä muutoksia, mutta niiden päivittäminen ei ole hankkeen ensisijainen tehtävä. Tärkeintä on niihin kirjattujen toimenpiteiden vieminen käytäntöön ja osaksi kunnan perustyötä. – Oleellista on se, että viranhaltijat ja päättäjät sitoutuvat yhteisiin ilmastotavoitteisiin. Jokaisen työntekijän tulee ymmärtää, miten ilmastotyö on osa omaa työtä eikä jotain, mitä joku tekee jossain muualla, hän muotoilee. Hillinnästä sopeutumiseen Joroinen, Leppävirta, Varkaus ja Pieksämäki ovat sitoutuneet Keski-Savon yhteiseen ilmastotavoitteeseen, jonka mukaan seutu pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Keski-Savossa 80 prosenttia vuodesta 2007. Loput päästöt kompensoidaan tai sidotaan hiilinieluihin. Nuuttilan mukaan kuntien välillä on eroja kasvihuonekaasupäästöissä, niiden lähteissä sekä mahdollisuuksissa vähentää päästöjä. Erityisesti sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt suuresti kuntien toimintaympäristöön. Keski-Savon kuntien yhteisenä päänvaivana ovat tieliikenteen päästöt, jotka muodostavat merkittävän osuuden, noin neljänneksen seudun kasvihuonepäästöistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kannustaa kuntalaisia vähähiilisten liikkumismuotojen pariin. – Keski-Savo on pitkälti maaseutumaista aluetta. Etäisyydet ovat pitkiä, eikä joukkoliikenne palvele harvaan asutuilla alueilla. Tieliikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää koko ajatusmallin muuttamista liikkumisen valinnoissa – tarvitseeko aina mennä omalla autolla, mitäpä jos sen sijaan pyöräilisin tai kulkisin kimppakyydillä? Tähän pyrimme hankkeella vastaamaan muun muassa aktiivisen viestinnän voimin. Ilmastotyö on elinvoimatyötä Nuuttila tähdentää, että ilmastotyö ei ole vain yksittäisiä kunnan vähennystoimenpiteitä, vaan strateginen satsaus alueen elinvoimaan. – Ilmastonmuutos tuo tullessaan haasteita, mutta avaa myös mahdollisuuksia. Kunnille puhdas siirtymä voi tuoda päästövähennysten ja kustannussäästöjen lisäksi liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja asukkaita sekä lisätä houkuttelevuutta yritysten sijoittumiskohteena. – Esimerkiksi julkisten hankintojen viherryttäminen voi itsessään tuottaa kunnalle merkittäviä päästövähennyksiä, mutta niiden kautta syntyvä vaikuttavuus leviää myös oman toiminnan ulkopuolelle ja valuu alueen yrityksiin. Kun kunnat vaativat hankinnoiltaan kestävyyttä, ne avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kirittävät koko elinkeinoelämää kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, hän jatkaa. Keski-Savolla on hyvät valmiudet energiamurrokseen. Nyt kunnat tekevät sen eteen työtä omista lähtökohdistaan ja vahvuuksistaan. – Joroisissa panostetaan voimakkaasti aurinkoenergiaan ja Varkaudessa globaalit kärkiyritykset ovat eturivissä pelastamassa maailmaa. Leppävirta on jo hiilinegatiivinen kunta, jossa sijaitsevalla Riikinnevan alueella on potentiaalia kasvaa vihreän energian lippulaivaksi, Nuuttila nostaa esimerkeiksi. Kuntaorganisaation aiheuttamat päästöt muodostavat noin kymmenyksen kunnan kokonaispäästöistä, joten vaikuttavimmat ilmastoteot ovat lopulta yritysten ja kuntalaisten käsissä. – Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on erittäin tärkeää, sillä ilman yritysten tekoja ja päästövähennyksiä jää myös seudun ilmastotavoite saavuttamatta, Nuuttila sanoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==