16 NAVITAS NEWS TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI • KUVA: KATRI NUUTTILAN KOTIALBUMI Ilmastotavoitteista toimiin Keski-Savon ihka ensimmäinen ilmastokoordinaattori Katri Nuuttila pakkasi laukkunsa ja muutti Varkauteen töiden perässä. Nyt hän johdattaa Keski-Savon seutua kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Entinen joensuulainen tunnustaa, että Varkaus oli ennestään tuttu vain Viitostien varrelta. Mielenkiintoinen avoin työpaikka Navitas Yrityspalveluissa sai kuitenkin painamaan jarrua ensimmäistä kertaa kaupungin kohdalla. Koulutukseltaan Nuuttila on yhteiskuntatieteiden maisteri ympäristöpolitiikan pääaineesta. – Hain pestiin, sillä halusin päästä tekemään kehitystyötä ilmasto- ja kiertotalousteemojen parissa. Seudullinen työ on osa koko Pohjois-Savon kattavaa hanketta, jolloin vetoapua ja vertaistukea saa muilta seudullisilta ilmastokoordinaattoreilta. Näin työuran alussa se kuulosti hyvältä mahdollisuudelta, Nuuttila toteaa. Nuuttila on asunut Varkaudessa keväästä 2023. Ulkoilun ja liikunnan rinnalla myös rakas koiraharrastus on saanut jatkoa uudessa kotikaupungissa, kun paikallinen aktiivinen koiraseura otti niin Katrin kuin Mauno-koiran joukkoihinsa. Varkautta Nuuttila kuvailee luonnoltaan kauniiksi kaupungiksi. – Missä tahansa asut, asut vesistön vieressä. Ja onhan se mahtavaa, kun omalta kotiovelta on viiden minuutin kävelymatka umpimetsään. Tavoitteena ilmastotyön juurruttaminen Kolmivuotinen Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke toteutetaan osin EU:n tuella ja rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hankkeen päätoteutuksesta vastaa Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina toimivat Iisalmen kaupunki, Navitas Kehitys Oy ja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Pohjois-Savossa kunnat ovat ilmastotyössään hyvin eri vaiheissa – osa on uurastanut työn parissa jo pitkään, kun taas toiset vasta aloittelevat. Keski-Savoon ja sen kuntiin laadittiin ilmasto-ohjelmat vuosina 2020–2022 toteutetussa KESTO-hankkeessa, jonka jalanjäljillä SISU-hanke nyt jatkaa. Ilmastotyön suunta on selvillä, seuraavana työsarkana on sen juurruttaminen. – Ilmasto-ohjelmien mukaisia toimia on kyllä tehty ja esimerkiksi energiatehokkuuteen on panostettu, mutta kuntien ilmastotyö kaipaa vielä lisää suunnitelmallisuutta ja mitattavuutta, Nuuttila arvioi lähtötilannetta. Nuuttilan toiminta-alueena on Joroinen, Leppävirta ja Varkaus. Ilmastokoordinaattorina hän vastaa Keski-Savon seudun ilmastotyön organisoinnista ja kolmen kunnan ilmasto-ohjelmien toimeenpanosta. Ohjelmiin on tulossa myös pieniä sisällöllisiä muutoksia, mutta niiden päivittäminen ei ole hankkeen ensisijainen tehtävä. Tärkeintä on niihin kirjattujen toimenpiteiden vieminen käytäntöön ja osaksi kunnan perustyötä. – Oleellista on se, että viranhaltijat ja päättäjät sitoutuvat yhteisiin ilmastotavoitteisiin. Jokaisen työntekijän tulee ymmärtää, miten ilmastotyö on osa omaa työtä eikä jotain, mitä joku tekee jossain muualla, hän muotoilee. Hillinnästä sopeutumiseen Joroinen, Leppävirta, Varkaus ja Pieksämäki ovat sitoutuneet Keski-Savon yhteiseen ilmastotavoitteeseen, jonka mukaan seutu pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Keski-Savossa 80 prosenttia vuodesta 2007. Loput päästöt kompensoidaan tai sidotaan hiilinieluihin. Nuuttilan mukaan kuntien välillä on eroja kasvihuonekaasupäästöissä, niiden lähteissä sekä mahdollisuuksissa vähentää päästöjä. Erityisesti sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt suuresti kuntien toimintaympäristöön. Keski-Savon kuntien yhteisenä päänvaivana ovat tieliikenteen päästöt, jotka muodostavat merkittävän osuuden, noin neljänneksen seudun kasvihuonepäästöistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kannustaa kuntalaisia vähähiilisten liikkumismuotojen pariin. – Keski-Savo on pitkälti maaseutumaista aluetta. Etäisyydet ovat pitkiä, eikä joukkoliikenne palvele harvaan asutuilla alueilla. Tieliikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää koko ajatusmallin muuttamista liikkumisen valinnoissa – tarvitseeko aina mennä omalla autolla, mitäpä jos sen sijaan pyöräilisin tai kulkisin kimppakyydillä? Tähän pyrimme hankkeella vastaamaan muun muassa aktiivisen viestinnän voimin. Ilmastotyö on elinvoimatyötä Nuuttila tähdentää, että ilmastotyö ei ole vain yksittäisiä kunnan vähennystoimenpiteitä, vaan strateginen satsaus alueen elinvoimaan. – Ilmastonmuutos tuo tullessaan haasteita, mutta avaa myös mahdollisuuksia. Kunnille puhdas siirtymä voi tuoda päästövähennysten ja kustannussäästöjen lisäksi liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja asukkaita sekä lisätä houkuttelevuutta yritysten sijoittumiskohteena. – Esimerkiksi julkisten hankintojen viherryttäminen voi itsessään tuottaa kunnalle merkittäviä päästövähennyksiä, mutta niiden kautta syntyvä vaikuttavuus leviää myös oman toiminnan ulkopuolelle ja valuu alueen yrityksiin. Kun kunnat vaativat hankinnoiltaan kestävyyttä, ne avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kirittävät koko elinkeinoelämää kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, hän jatkaa. Keski-Savolla on hyvät valmiudet energiamurrokseen. Nyt kunnat tekevät sen eteen työtä omista lähtökohdistaan ja vahvuuksistaan. – Joroisissa panostetaan voimakkaasti aurinkoenergiaan ja Varkaudessa globaalit kärkiyritykset ovat eturivissä pelastamassa maailmaa. Leppävirta on jo hiilinegatiivinen kunta, jossa sijaitsevalla Riikinnevan alueella on potentiaalia kasvaa vihreän energian lippulaivaksi, Nuuttila nostaa esimerkeiksi. Kuntaorganisaation aiheuttamat päästöt muodostavat noin kymmenyksen kunnan kokonaispäästöistä, joten vaikuttavimmat ilmastoteot ovat lopulta yritysten ja kuntalaisten käsissä. – Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on erittäin tärkeää, sillä ilman yritysten tekoja ja päästövähennyksiä jää myös seudun ilmastotavoite saavuttamatta, Nuuttila sanoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==