4 NAVITAS NEWS Energiaklusteri tukee innovaatioita Pohjois-Savon Energiaklusteri parantaa Pohjois-ja Keski-Savon ja koko itäisen Suomen energia-alalla toimivien yritysten mahdollisuuksia innovoida, hyödyntää tutkimuslaitosten palveluita, kehittää tuotteita ja siten kasvaa ja menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Energiaklusterin toimien, TKI-innovaatioryhmien, sidosryhmien sekä yhteistyöverkostojen kautta, edistetään ja tuetaan muun muassa vetytalouden, hiilidioksidin talteenoton ja uusien energiavarastointijärjestelmien innovointia. – Pohjois-Savon energiaklusteri toimii teknologia- ja energia-alan innovaatio- ja verkoistoitumisalustana. Tarjoamme mittaus-, testaus-, analysointi- ja katselmuspalveluita eli tuemme alueen yrityksiä energia-alan murroksessa ja vihreän siirtymän tavoitteissa, toimialapäällikkö Kirsi Kinnunen esittelee. Verkostossa on testausympäristöjä, laboratoriotiloja ja mittauslaitteistoja uusien tuotteiden testaukseen ja tuotteiden pilotointiin. Klusteri on myös mukana rakentamassa uusia testausympäristöjä yritysten tarpeiden mukaan sekä mahdollistamassa uusien tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista. Innovoinnista ja teknologian kehittämisestä klusterissa vastaa Savonia ja osaamisen kehittämisestä Savon ammattiopisto. – Yksi toiminnan tarkoituksista on lisätä alueen kansainvälistä yritystoimintaa ja tarjota tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Laajemmassa kuvassa toimijat verkottuvat ja vahvistavat osaltaan Itä-Suomen elinvoimaisuutta. Pohjois-Savon Energiaklusteri -hankkeen päätoteuttajana on Navitas Kehitys Oy yhteistyössä osatoteuttajien Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutusyhtymän kanssa. Pohjois-Savon Energiaklusterin kehitystä rahoittaa Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta. Mukana rahoittamassa ovat myös lähialueen kunnat ja yritykset. Mukana olevia yrityksiä on noin 20. Auringosta sähköä Joroisissa Joroisiin alkaa keskittyä merkittävä määrä aurinkoenergian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Hallanvahdin Aurinkovoimala Oy:n suunnittelemalle teollisen kokoluokan aurinkosähkövoimalalle Joroisiin. Tuen suuruus on yli 17 miljoonaa euroa ja enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Aurinkosähkövoimala tuottaa noin 142 gigawattituntia sähköä vuodessa. Yhtiön omistaa suomalaistaustaisen Taaleri Energia Funds Management Oy:n hallinnoima rahasto. Voimala valmistuu kesäkuuhun 2026 mennessä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 6,6 miljoonan euron investointituen Kaskisuon Aurinkovoima Oy:lle noin 115 hehtaarin kokoisen Kaskisuon aurinko- voimalan rakentamiseen. Vapaita maa-alueita on aurinkoenergiyhtiöillekin Joroisissa edelleen tarjolla. Hallavahdin voimala kaikkine laitteistoineen on otollisella alueella. Isot siirtolinjat ovat jo kunnan alueella valmiina ja voimala voi toimittaa sähkönsä valtakunnan verkkoon Huutokosken ison sähköaseman kautta. – Kunta vastaa näiden hankkeiden luvituksesta, maankäytöstä ja maanvuokrauksesta, mutta ei investoi tai rahoita muutenkaan hankkeita, kunnanjohtaja Jaakko Kuronen esittelee. – Päin vastoin, yli 10 megawatin aurinkovoimalat hyödyttävät maksamillaan veroilla suoraan kuntia. Joroisten kunnalle Hallavahdin toteutuminen merkitsee jopa 400 000 euron vuotuisia verotuloja. Kuronen kannustaakin muita kuntia olemaan aktiivisia ja omalta osaltaan vastaamaan uusiutuvan energian hankkeisiin. Myös tuulivoimahankkeet hyödyttävät kuntia ja Joroinen suhtautuu niihinkin hankkeisiin myönteisesti. – Koko alueella voidaan myös pohtia sitä, miten elinkeinojen kehitys etenee eli tuleeko paikkakunnalle teollisuus ensin ja sitten kehitetään energiantuotantoa, vai olisiko tilanne jopa toisin päin: uusiutuvan energian tuotanto vetää puoleensa myös uutta teollisuutta? – Tässä pohjustamistyössä Pohjois-Savon Energia Masterplan selvityksineen ja kartoituksineen palvelee hyvin myös kuntia. Tuulen voimaa talteen Pieksämäellä Elinkeinojohtaja Markus Vesterinen kertoo, että Pieksämäelle on valmisteilla neljä eri tuulipuistoa. Kolme näistä on kaavoituksessa ja neljäs, rakenteilla oleva Niinimäen tuulipuisto valmistuu vuoden 2025 alkupuolella. Alueelle tulee yhteensä 22 tuulivoimalaa. Tuulipuisto luovutetaan valmistumisen jälkeen omistajilleen Helenille ja Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahastolle. OX2 vastaa tuulipuiston teknisestä ja taloudellisesta hallinnoinnista. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto on yli 400 gigawattituntia. – Luvat ja alueellinen hyväksyntä hankkeille on saatu. Vaikutus aluetalouteen on erityisesti tuulipuistojen rakentamisvaiheessa iso, mutta myöhemmin myös yhteisö- ja kiinteistövero ovat merkittäviä tuloja. Lisäksi alueen maanomistajat saavat korvauksia voimala-alueista. Pieksämäellä on myös selkeä näkemys siitä, mitä uusiutuvan energian käyttäjät voisivat olla. Alueelle houkutellaan isoja yrityksiä, ja esimerkiksi nyt kaavoitusvaiheessa olevan SSE Suomen Säätöenergia Oy:n iso biometanolin tuotantolaitoksen hanke perustuu osaltaan uusiutuvan ja riittävästi tarjolla olevan energian saatavuuteen. – Iso tuulipuisto voi houkutella jotain muuta lähelleen, kuten esimerkiksi vetytuotantoa, energian varastointia tai akkutehtaan. – Pohjois-Savon Energia Masterplan -hankkeessa saadaan kokonaiskuva alueen uusiutuvan energian hankkeista. Tuulivoimahankkeissakin on monta tekijää ja vaikuttajaa alkaen sopivista maa-alueista, maanomistajien suhtautumisesta ja kunnan kaavoitustyöstä ja päätyen varsinaiseen rakentamiseen ja energiantuotantoon. Vesterinen huomauttaa, että Keski-Savossa on paljon energia-alan osaamista jo entuudestaan ja uudet hankkeet vain vahvistavat luonnollista kehitystä. Uusiutuvaan energiaan perustuva alueiden uusi tuleminen on nyt mahdollista. Sumitomo SHI FW:n Strategia- ja liike- toiminnan kehitysjohtaja Jari Nokelainen
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==